Lieksa: tuhat kertaa mainettaan parempi

Pielisen rantaa Lieksan Kristillisellä Opistolla Kylänlahdessa, maaliskuu 2012

Kuvitteellinen uusi kotikaupunkini Suomessa on Lieksa, Kolin kaupunki (joka pian lakkaa olemasta, fuusioituu joksikin Pielisen suurkunnaksi tai miksi tahansa kaupunkien isät ja äidit keksivät sekasikiönsä nimetä).  Innostuin Lieksasta jo vuosia sitten, jolloin pääasiallinen mielenkiinnon kohteeni oli rajan takainen Karjala. Koska halusin matkustaa rajan taakse mahdollisimman usein, haaveilin muutosta mahdollisimman lähelle rajaa. Lieksa ja Nurmes olivat paikkoja, joissa asuntojen hinnat olivat houkuttelevan matalia. Oikeastaan olen tutustunut Lieksaan alun perin etuovi.com-sivuston kautta fantasioiden halvan mummonmökin ostosta.

Minulla on myös sukukytkös Lieksaan. Äitini äidin perhe asui pitkään Vuonislahden kylässä, radan varrella, Heikki Turusen sielunmaisemassa. Mummoni kertoi mielellään tarinoita 1920-luvun eloisasta kylästä, joka oli helsinkiläisten turistien suuressa suosiossa. Sukuni ei ole pohjoiskarjalaista, vaan juuret ulottuvat Pohjois-Savoon ja Kymenlaaksoon. He olivat levotonta, liikkuvaa väkeä: renkiä, piikoja, tukkisavottalaisia, matkatyöläisiä. Silti paikallisessa historiassa löytyy jopa viittauksia ”Tillaeuksen taloon” lähellä asemaa.

Vuonislahti on hävyttömän kaunis kylä, mutta liian kaukana kaikesta. Itse haluaisin asua Lieksan keskustassa, jossa sentään on kaksi pizza-kebab-paikkaa, LIDL ja Seppälä. Paikallinen kirjakauppakin vaikuttaa ihan riittävältä. Kahviloitakin on muutama. Pubeista en välitä.

Olen käynyt Lieksassa vajaan vuoden aikana yhteensä kuusi kertaa työasioilla. Olen kiinnostunut kaupungin monikulttuurisuudesta, maahanmuuttajien ja lieksalaisten kohtaamisista ja muuttuvasta kaupunkikuvasta. Olen nähnyt kaupungin arjen joka vuodenaikana, kaamoksen ja kesän karnevaalien aikaan, pakkasilla ja loskasäässä. Olen tavannut kaikenlaisia lieksalaisia, päättäjiä ja kaupungin puuhamiehiä ja -naisia, opettajia, sosiaalityöntekijöitä, maahanmuuttajia, eläkeläisiä, juoppoja, taivaanrannanmaalareita. Vielä en ole tavannut lieksalaista rasistia silmätysten, vaikka heidän olemassaolostaan on valitettavan paljon todisteaineistoa virtuaalimaailmassa. Missä lienee vöyhöttävät oikeassa elämässä. (Yhden tiedän, hän vöyhöttää eduskunnan käytävillä! )

Lieksassa saa kontaktin tavallisiin ihmisiin paljon helpommin kuin suuremmissa kaupungeissa. Palvelu kaupoissa ja ravintoloissa on leppoisan ystävällistä. Mitään olennaista sieltä ei puutu. Todellinen Lieksa on tuhat kertaa mainettaan parempi. Sinne kannattaa matkustaa nähdäkseen kohu-uutisten taakse.

10 kommenttia artikkeliin ”Lieksa: tuhat kertaa mainettaan parempi

  1. Onko sinulla tosiaan kytköksiä Tillaeusten sotilassukuun? Suku tunnetaan myös nimellä Tilaeus ja sen suomalainen kantapitäjä on Etelä-Savossa Rantasalmella. Suvun piirissä on kerrottu tarinaa siitä, että sillä on joko saksalaiset tai ruotsalaiset juuret. Jos ruotsalaiset juuret ovat totta, suku kytkeytyy yhteen Ruotsin ylhäisimmistä pappissuvuista: kuninkaallisia hovisaarnaajia riittää. Suku löytyy Suomesta 1700-luvulta lähtien ja 1800-luvulla suvun jäsenet alkoivat liikkua pitkin Itä-Suomea.

    • Moi! Ymmärtäisin, että ovat samaa porukkaa. Mutta monien sukupolvien takaa (kuulin koordinaatit Rantasalmi/Leppävirta.) Meidän suvussa on ollut kaikenlaisia teorioita juurten liettualaissuudesta, puolalaisuudesta, kreikkalaisuudesta ja turkkilaisuudesta (koodinimelllä Krimin sota). En itse ole sukututkija, mutta tiedän, että nämä kaikki latinalaisperäiset nimet ovat Ruotsista ja että niille on aika looginen historiallinen selitys. As boring as Cygnaeus… and who would care about a sloppy pastor has him? Mitä väliä on joillain ruotsalaisilla pappissuvuilla?

      Olen kuullut juttuja Tilleauksen suvun vaiheista 1800-luvulta eteenpäin. Suvusta on löytynyt outoja myös geeniperimätauteja. Joitain koordinaatteja olen saanut Krimin sotaan. Suku on levinnyt Pohjois-Karjalaan, Kymeen, Ruotsiin ja myös vähän tänne Sysi-Suomeen, tietääkseni.

      • Hei taas ja kiitos vastauksestasi! Suku on tullut Suomeen isonvihan jälkeen tai sen aikana ja sitten esi-isät jäivät rajapitäjään asumaan joka oli tuolloin Rantasalmi. Sieltä sitten parin seuraavan sukupolven jälkeen lähtivät liikkeelle joko rykmenttiä tai komppaniaa vaihtaessaan mutta myös luonnollisista syistä kuten kenties paremman elintason toivossa. Sotilaat toimivat harjoitusten välillä myös renkeinä tai torppareina mutta myös käsityöläisinä ja kirjureina – ainakin suvussa on erittäin hyvä käsiala, jolla tuskin on taas mitään tekemistä tuon asian kanssa. Isoisäni kertoi usein tarinaa kuulemastaan silinterihattupäisestä papinketaleesta.

        Mutta suku on suurella todennäköisyydellä vierasmaalainen. Jos se on tullut Suuren Pohjansodan aikana on ollut hyvin tavallista, että on siirrytty ensin Ruotsista Saksaan ja sieltä lähdetty etenemään ja tultu lopulta Suomeen… Se voisi selittää, miksi suvun juurista on epäselvyyksiä. Kun perimätieto on voinut muuttua ja jos on esimerkiksi asiasta keskusteltu tyyliin: ”Hän tuli Saksan kautta.” On lopulta saatettu ymmärtää hänen tulleen Saksasta eikä vain kulkenut sen kautta.

        Koordinaatit Rantasalmi ja Leppävirta ovat oikeat. Rantasalmelta Leppävirralle on joitakin sukulaisia lähtenyt, omani taas tulivat Rantasalmelta Joroisille ja sitten sieltä me lähdimme ”maalta pakoon” 1950-luvulla pääkaupunkiseudulle. Sukunimi esiintyy milloin missäkin muodossa kirkonkirjoissa ensin, vähän miten ovat lausuneet ja miten papit ovat sen sitten tulkinneet. Milenekiintoinen nimi tämä tosin on ja kauniskin, jos oikein lausutaan.

      • Hei taas! Kun mainitsit nuo oudot geeniperimätaudit. Olen kuullut kerrottavan, että suvun miespuoliset jäsenet ovat kärsineet ”myöhäisemmässä” vanhuusiässä eräänlaisesta sokeutumisesta, joka ei ole täysisokeus vaan näkökentän sumentuminen tms.

  2. Kiitos paljon taustoituksesta, jos alan joskus harrastamaan sukututkimusta, niin aloitan tästä tietopläjäyksestä! Kun tapaan tuon haaran sukulaisiani, koitan ottaa lisää selvää. Ovat olleet hyvin tavallista kansaa, mutta joku taiteellinen ja ilmaisullinen geeni sieltä on peräisin. Sairauksista: kuulin jostain oudosta niveltaudista, joka on peräisin Etelä-Euroopasta ja tätä taitava lääkäri osasi epäillä johtuvan tuosta sukutaustasta.

    • Meidän sukuhaarassa ei ole ilmennyt nivelsairauksia, mutta tuota sokeutumista myöhäisellä vanhuusiällä. Meidät pyrittiin kasvattamaan kotona hyvin muodolliseksi ja muistan isovanhemmilanikin olleen erittäin kauniit käytöstavat ja he olivat hyvin asiallisia ja melkeinpä virallisen muodollisia. Jälkeen päin olen ajatellut, että kenties heissä oli jälkiä pitkäaikaisesta sivistyksestä. Tämä on vähän romanttinen ajatus viitaten suvun historiaan.

      Kaikkien Suomessa vaikuttavan suvun jäsenten esi-isät löytyvät Rantasalmelta 1700-luvulta lähtien ja silloin 1800-luvun alussa ovat sitten alkaneet levittäytymään Savoon ja Karjalaan.

      Taiteellisuudesta sen verran, että suvussa on joillakin jäsenillä ollut kuulemani mukaan hyvät lahjat erityisesti kirjoittajina ja eritysesti tuon ilmaisun puolella. Tuula Tillaéus, jota en harmikseni koskaan tavannut, on varmaankin ollut eräänlainen suvun kukkanen ja hänessä taiteellisuus on tullut esiin hyvin monimuotoisesti: http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_33/124975.htm

  3. Minun Tillaeus-taustaiset sukulaiseni eivät olleet muodollisia, iloluontoinen karjalaisuus on päällimmäinen muistikuva. Tosin kenenkään heistä sukunimi ei enää taida olla Tillaeus. Otto Tillaeus, isoisoisäni oli itseoppinut harrastelijataidemaalari, jonka töitä on ilmeisesti edelleen jäljellä joissain Lieksan maataloissa. Teki myös teatterin kulisseja. Paljon mummoni kertoi heistä juttuja, koska edelleen ”tiedän” heistä paljon, vaikka tuo sukupolvi kuoli jo kauan ennen syntymääni. Suomen sotasormat-arkistossa on myös Tillaeuksia punaisten puolella, kun äitini vielä eli, hän osasi epäillä, että olisivat hänen sukunsa kanssa samaa porukkaa.

    • Punaisten puolella kuolleet olivat talousmamselli Anna Katarina Tillaeuksen aviottoman pojan jälkeläisiä, jotka ottivat isättöminä äitinsä sukunimen. Anna muutti Rantasalmelta Pietariin ennen vuotta 1885.

      Mutta tosiasiahan se on, että ympäristö vaikuttaa paljon millaiseksi ihmiseksi kasvaa ja sukuihin mahtuu monenlaisia ihmisiä. Joku oli harkinnut oikein runoilijan uraa ja julkaisia runojaan paikallislehdessä. Oli kuitenkin lähtenyt opettajaseminaariin ja teki uransa kansakoulunopettajana.

  4. Oli aivan pakko kommentoida mielenkiintoiseen keskusteluunne. Aikas hämmentävää huomata läheisissäni yhtäläisyyksiä moniin Tillauksen suvun esi-isien ominaisuuksiin. Ne geenit, ne geenit…
    Äitini Tuula oli todellakin monella tapaa taiteellisesti lahjakas. Hänessä yhdistyi moni esi-isiensä ominaisuus: näyttelijä, laulaja, opettaja, sekä mitä mainioin taito loihtia mahtavia visuualisia makuelämyksiä tunnustettuna ruoanlaittajana.
    Mutta oikeastaan vielä hämmentäväksi tämän kaiken tekee, isoisäni Tyko Albert Tillaeus tai oikeastaan hänen taiteelliset yhtäläisyytensä aiemmin mainittuun Otto Tillaukseen. Siviilissä Tyko työskenteli puuseppänä. Vapaa-ajallaan hän oli tuottelias maisema- ja muotokuvamaalari. Maalauksiaan hän sai aina näyttelyihin asti ja sitä kautta hänelle tuli myös tilausasiakkaita (mm. muotokuvamaalauksia.) Siveltimen lisäksi hänellä pysyi kädssä niin kynä kuin viulunkin roka! Taisi muutama kirjan käsikirjoituskin käydä luettavana kustantajalla saakka.

    • Kiitos viestistäsi, mukavaa kuulla Tyko T:n taiteellisista seikkailuista maailmalla! Jos teet sukututkimusta tai muuten kiinnostaa tuo sukuhaara, mailaa minulle: anu.hirsiaho@gmail.com. En ole tosiaankaan mikään suvun edustaja, mutta voin linkata sinut ihmisiin, jotka muistavat minua enemmän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s