James Joycen puvuntakit

Tom Stoppardin Travesties (1975) on hassu näytelmä Leninistä, James Joycesta ja Tristan Tzarasta, jotka kohtaavat Zürichissä vuonna 1917. Löysin kirjan taannoin Helsingistä Kampin kauppakeskuksen kierrätyshyllystä. Muistan selailleeni sitä aiemminkin, ehkä opiskelijana Jyväskylässä. Brittidraaman moderni klassikko. Samaan sarjaan kuuluvat mm. irlantilaisen Brian Frielin näytelmät, joista olen tykännyt kovasti.

Näytelmän juoni lyhyesti: Joycella on teatteriryhmä nimeltä English Players, johon hän on rekrytoinut konsulaatin virkailijan Henry Carrin. Ryhmän tarkoituksena on esittää Oscar Wilden näytelmä The Importance of Being Earnest. Monet epäröivät osallistumista, koska Wilde harrastaa sodomiaa ja kannattaa Irlannin Home Rulea. Carr alkupyristelyistä huolimatta päätyy toiseen päärooliin, sillä se ruokkii hänen turhamaisuuttaan ja tärkeilyn haluaan.

Miehille tulee kärhämää siitä, kun Joyce ei ole korvannut Carrille kuluja tämän hankkimista rooliasuista. Joyce itse pukeutuu boheemisti eriparitakkeihin ja puvunhousuihin, koska on kadottanut oikeat parit maanpakomatkallaan eikä välitä antamastaan vaikutelmasta. Joyce maksaa näyttelijöilleen huonosti: amatööreille ratikkarahaa 10 frangia ja ammattilaisille 30 frangia. Lopulta Carr vaatii saataviaan Joycelta oikeusteitse.

Hei, kuulostaa tutulta! Minäkin olen jakanut näyttelijöille bussirahaa kirjekuoressa! Ja melkein joutunut itsekin ottamaan asianajajaan yhteyttä teatteriin liittyvän rahahuijauksen takia!  Näytelmä siis kertoo elämästäni, enkä oikeastaan tiedä coolimpaa näytelmää kuin se, missä tehdään näytelmää. Jotkut kaverit ovat pyytäneet minua kirjoittamaan näytelmän etnodraaman tuottamisesta. Ajatus muhii päässäni, mutta tuntuu edelleen mahdottoman vaikealta.

Näytelmä on hyvin verbaalinen, siinä vetelehditään enimmäkseen kalustetuissa huoneissa ja suurmiehet lesoilevat. Naiset ovat aika lailla sivurooleissa, avustamassa ja komppaamassa miehiä. Hienointa tässä on kuitenkin kielellinen ulottuvuus, erityisesti dadaismi. Nautin eniten Tzaran roolihahmosta, joka piikittelee kahdelle pompöösille miehelle, Leninille, joka ei ymmärrä modernia taidetta ja Joycelle, joka uskoo olevansa maailmankirjallisuuden suurin nero. Tzara luo runoutta panemalla sanoja hattuun ja kokoamalla hatusta vedetyistä sanoista kollaaseja.

Stoppard ”löysi” historiallisen sattuman – edellämainitut miehet tosiaankin kaikki majailivat Zürichissä kyseisenä vuonna ja Lenin lähti Zürichista Moskovaan johtamaan vallankumousta. Zürich on ollut sata vuotta sitten varsinainen historiallinen polttopiste ja radikalismin kehto. (Miehen oma elämä liippaa läheltä näytelmän teemoja, kiinnostavaa myös huomata, että hänen huhutaan olevan haamukirjoittajana Indiana Jones ja Star Wars-leffoissa, vaikka ei ole koskaan saanut tunnustusta niistä.)

Näytelmästä tulee myös mieleen ensikosketukseni Joycen tuotantoon 18-vuotiaana interraililla Zürichissa. Muistan käyneeni Joyce-museossa siellä ja näyttely oli jotenkin mystisesti kokoonpantu niin, että levoton teinikin hurmioitui Odysseuksen sanojen mahdista. Vaikka olin matkan aikana pettynyt uutisesta, että olin ”vain” päässyt opiskelemaan englantilaista filologiaa, Joyce-museovisiitti antoi kipinän toivoa, ettei kielten opiskelu välttämättä olisikaan niin puuduttavaa kuin luulin. Eikä se ollutkaan, olen edelleen kiitollinen jokaisesta kirjallisuuden kurssista.

Vieläkään en ole saanut Odysseusta luettua loppuun, se on odottanut minua jo 20 vuotta. Mutta yritystä on ollut, ehkä olen parhaimpana kertana päässyt lähemmäksi sataa sivua. Miehen varhaisen tuotannon olen muistaakseni tenttinyt ihan hyvin arvosanoin. Irlannissa käydessäni en ole koskaan harrastanut Joyce-turismia, siellä nimittäin oli liikaa muuta tekemistä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s