Mitä ihminen tekisikään Ritter-Sportin takia

Herta Müllerin Ihminen on iso fasaani oli toinen Keltaisen kirjaston löytö 2 eurolla Kirja-Kärkkäisen alekorista. Se kuvaa romaniansaksalaisen isän, äidin ja aikuisen tyttären viimeisiä aikoja ennen Romaniasta muuttoa Ceaucescun aikana. Maahanmuuttokirjana radikaalisti erilainen kuin tämän ajan kepeät identiteettipoliittiset pläjäykset. Romaniansaksalaiset muuttavat länteen ja pian katoavat maailman kartalta, kylään jäävät vain heikoimmat ja sairaimmat. Jollain tapaa kirjan kontekstia voisi verrata vaikka inkerinsuomalaisten tilanteeseen, vaikka inkerinsuomalaisten siteet kotikyliinsä entisen Neuvostoliiton alueella vielä elävät. Inkerinsuomalaista ”suurta kertojaa” vielä odottelemme. Hienoja avauksia teemaan on jo olemassa esim. Anitta Konkan ja Arvi Pertun tuotannossa.

Hankin kirjan ehkä kansikuvan takia. Kuvassa huivipäiset naiset katsovat angstisesti ikkunasta, jolle on aseteltu likaisia viinipulloja. Kuva muistuttaa minua hieman lapsuuteni Inkeri-ja Karjala-kirjoista, joissa Suur-Suomen visiota maalattiin samantyyppisin pastoraalisin kuvin. Köyhä nainen ikkunassa odottamassa pelastajaansa on laajempikin kansakunnan metafora, sitä on käytetty imperialistisiin ja nationalistisiin tarkoitusperiin.

Päähenkilö mylläri-Windisch ei luota naisiin, varsinkaan vaimoonsa tai tyttäreensä, joiden hän tietää levittäneen reitensä auktoriteeteille, vaimo vankileirillä Venäjällä, tytär hänen silmiensä edessä kotikylässä viisumin saamiseksi länteen. Miehet ovat brutaaleja sikoja, jotka vetävät tyttöjä pellolle ja kirkon sakastiin köyrimään; naiset harrastavat itsetyydytystä sormet limaisina kesken arkisten askareiden viitsimättä salata tätä miehiltään. Sukupuolten välisiä suhteita sanelee politiikka ja historian haamut. Kukaan ei hempeile tai tunteile, lihan lait ovat väistämättömiä.

Müllerin tyyli on lyhyitä aktiivilauseita, melkein sähkösanomanomaista tykitystä. Paikoitellen jään miettimään, onko teksti alakoululaisen aine vai nobelistin merkkiteos. Kielen yksinkertaisuus hämää, sen alle jää valtavia kokonaisuuksia, joita vain hitaasti maailmaan suhtautuva lukija pystyy avaamaan. Olen itse Müllerille liian hätähousu lukija. Häntä lukiessa tuntuu, että jokaista lausetta pitäisi maistella kymmeniä kertoja, jotta tunnelma pääsisi todella ihon alle.

Aistivoimaisuus pääsee valloilleen luonnon ja eläinten kuvauksessa, kylän maisema piirtyy lukijalle tarkkana. Siellä on omenapuu, joka syö omat hedelmänsä. Maissinvarret kuihtuvat ja akaasiapuut varisuttavat lehtiään keskellä korkeinta kesää muuttajien pihoille. Kirjan nimi Windischin lausumana ei täysin avautunut minulle metaforana. Fasaanit eivät ainakaan ole haaskalintuja, vaan mielestäni harmittomia (ehkä ärsyttäviä) peltokanoja, jotka viihtyvät asutusalueiden kupeessa. Nimestä tuli hilpeä olo, mutta hilpeys ei ollut kerronnan päällimmäinen tunnetila.

Henkilöt tuntuvat joukoturkkamaisen imbesilleiltä, ainakin puolilukutaidottomilta ja turpeeseen sidotuilta. Müllerin taituruus piilee kielen lakonisuudessa ja kyynisyydessä. Siinä on samaa draivia kuin esim. Albert Camus’n Sivullisessa, samaa ihmisyyden olemuksen etsintää, eksistentialismia ja naturalismia. Mutta tätä romaania lukiessa kannattaa valita päivä, jolloin mieli on kirkas ja vahva. Ei sovi herkkähermoisille.

Mielenkiintoinen maahanmuuttopoliittinen yksityiskohta oli Ritter-Sport-suklaalevy, joita Windischin vaimo tuo Saksaan muutettuaan kyläläisille lahjaksi. Tällaisia yksityiskohtia olisin odottanut kirjasta enemmän, oikeastaan Ritter-Sport oli ainoa kohta, jossa vähän nauroin. Ehkä sitten pidän enemmän humoristisista maahanmuuttokirjoista, sellaisista, joissa päivä paistaa risukasaankin.

Täytyy sanoa, etten lämmennyt kirjalle koko sielullani, luin sen läpi velvollisuudentunnosta. Pitäisi varmaan antaa Müllerille toinen mahdollisuus, ymmärrän, että hän on kirjoittanut eri tyyppisiä kirjoja ja minusta tuntuu, että pitäisin enemmän hänen runoistaan kuin proosasta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s