La Gacilly, Bretagnen lahja Suomen peräkylille

IspahanEnsimmäinen kosketukseni ranskalaiseen kulttuuriin oli Yves Rocherin postimyyntikuvasto, Kauneuden vihreä kirja. ”Yvesrohheri” oli kauppa, jonka nimeä kukaan ei tuolloin tuntunut osaavan sanoa oikein (rohheri, rokkeri, rosäär?). Meitä aina tyttöjen kanssa nauratti Yvesin hymyilevä pallinaama. Meistä hänen kirjeissään ja pitkässä katseessaan oli jotain irstasta, varsinkin kun hän aina kirjoitti äidin syntymäpäivän aattona. Peräkylillä asuessamme käytimme liikkeen postimyyntiä harvakseltaan – Yves oli eksoottinen tuulahdus muuten Linna-shampoontuoksuisessa saunassamme. Yvesin kuvastossa ihanimpia olivat kuvat äärettömistä laventelipelloista ja unikkoniityistä.

Yves Rocher (1930-2009) aloitti kaupanteon peräpukamavoiteella, mutta laajensi tuotevalikoimaansa pian naisille suunnattuun kosmetiikkaan. Hän toimi La Gacillyn pikkukaupungin pormestarina nelisenkymmentä vuotta; kaupungin elinkeinoelämä on 60-luvulta asti ollut enemmän tai vähemmän Rocher-suvun sanelemaa. Firma työllistää tänä päivänä maailmanlaajuisesti 15 000 työntekijää. Viime aikoina kuumimmat markkinat ovat suuntautuneet Itä-Eurooppaan, erityisesti Venäjälle, jossa firma on joutunut poliittisiin sotkuihin postitusmonopolista taistellessa.

Suhteeni tähän kauneuden moniottelijaan on ambivalentti. Teininä käytin heidän kasvonhoitosarjaansa, joka oli pakattu vaaleansinisiin muhkeisiin pulloihin (jos joku muistaa nimen, kertokaa). Nuorena aikuisena pidin tuotteita sekundana, vanhempana ja köyhempänä minulla on ollut kausia, jolloin olen retkahtanut heidän paljousalennuksiinsa. Yvesin tarjoama tuoksujen maailma on huumaava (sieltä saa nykyään jopa arganöljyä), mutta monet tuotteet (kuten suihkugeelit) ovat liian vetisiä ja näin nopeasti kuluvia. Meikit ovat olleet laadukkaita, mutta kasvonhoitotuotteista en ole löytänyt sopivia. En ole aikuisena tilannut kertaakaan mitään heidän postimyynnistään, mutta paikallisessa liikkeessä on tullut roikuttua. Yvesin asiakaskunta on kirjavaa, mutta liikettä tuntuvat suosivan erityisesti mummot, jotka rakastavat yllätyslahjoja, näytteitä ja muita kylkiäisiä. Muistaa pitää, että  nykyajan mummot ovat saattaneet olla firman uskollisia asiakkaita jo 30-40 vuotta. Yves Rocher on Suomessa äidiltä tyttärelle periytyvää kansanperimää, johon monilla liittyy muistoja jo kolmessa polvessa.

Vaikka liike on viime aikoina panostanut ekologisuuteen, sen eetos pohjautuu edelleen tavarapaljouteen. Kotonani on liioittelematta ainakin 50 herra Rocherin minulle lahjoittamaa esinettä, kuten kasseja, mukeja, aurinkolaseja, huiveja  ja koruja. Tavaroista on vaikea päästä eroon varsinkaan kirppareilla, sillä samaisia esineitä löytyy joka toisesta kodista.

Yver Rocherin kylpyläLa Gacilly sijaitsee Bretagnessa Rennesin ja Vannesin kaupunkien välimaastossa, kohtuullisen matkan päässä Pariisista. Sinne avattiin vuonna 2009 Yves Rocherin oma ekologinen kylpylähotelli, La Grée des Landes (www.lagreedeslandes.com). Paikka vaikuttaa hyvällä maulla suunnitellulta hiljentymispaikalta. Hintataso on suomalaisen keskivertokylpylän luokkaa, off season-aikaan ja arkipäivinä voi saada edullisia tarjouspaketteja. Haluaisin majoittua puumajassa, jota voi vuokrata isommalle porukalle seminaaripaikaksi. La Gacilly olisi hyvä syy matkustaa Ranskaan, sillä viime reissusta on jo 22 vuotta. Suhdetta maahan olisi jo aika päivittää.

2 kommenttia artikkeliin ”La Gacilly, Bretagnen lahja Suomen peräkylille

  1. Yves Rocher ja ekologisuus ovat kyllä kaukana toisistaan, ottaen huomioon että Yves Rocher on peruuttanut päätöksensä olla käyttämätä eläinkokeita tuotteissaan: koko firma on tiputettu Cruelity Free listoilta tämän takia. Myöskään YR:n tuotediilit Kiinan kanssa kielivät kaikesta muusta kuin ekologisuudesta.

    • Uskon kyllä sinua, varmasti tuo kylpyläkonsepti on rakennettu jonkunlaiseksi imagonpuhdistajaksi. Kivalta paikalta se silti näyttää. Lähes kaikilla näillä globaaleilla ketjuilla on Januksen kasvot; en menisi kehumaan Body Shopiakaan maailman ekologisimmaksi firmaksi, vaikka sen julkisuuskuva on uskottavampi. Ekologisin kosmetiikka tulee aina omasta maasta, tai kehitysmaista pienten osuuskuntien välityksellä. Kaverit suosittelevat kovasti Baltian maiden tuotteita, ja itsekin törmäsin joihinkin sympaattisiin liikkeisiin Tallinnassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s