Kansojen kiikkerästä ystävyydestä

saat_mari_110613105512Virolaisen Mari Saatin pienoisromaani Lasnamäen lunastaja (2009) yllätti suuruudellaan: siinä arkiseen ja ankeahkoon juoneen on saatu upotettua kattava yhteiskunnan nykytilan analyysi. Luin kirjan, koska olisin halunnut olla viikonloppuna Tallinnassa, mutta jouduin siirtämään reissua. Nyt pääsin halvalla Lasnamäen raitille, kymmenien rapistuvien kerrostalojen väliselle joutomaalle, jossa huumeongelmaiset nuoret kolkkaavat keski-ikäisiä kulkijoita. Pääsin venäläisen Nataljan ja hänen tyttärensä Sofian luo kylään syömään kuivattuja leipäkuutioita ja juomaan ylimakeaa teetä, sillä muuhun kaksikolla ei ole varaa Sofian kalliin oikomishoidon vuoksi.

Romaanin ihanuus on venäläisessä tunnelmassa, jota Saat kuvaa lämpimästi ja liioittelematta. Tapaamme keski-ikäisiä venäläisiä yksinhuoltajia, jotka sinnittelevät uudessa valtiossa minimipalkalla tai työttömyyskorvauksilla ja harkitsevat Viron kansalaisuuden hakemista, mutta kielikokeen läpimeno ei ole läpihuutojuttu. Kokeesta ei nimittäin pääse läpi, ellei muista Kalevpojan koirien nimiä. Natalja saa oudon työtarjouksen naapuriltaan, joka paikan päällä ei osoittaudukaan sairaan vanhuksen kotihoidoksi vaan prostituutioksi. Helpon rahan toivossa hän suostuu tuuraamaan rouvashenkilöä, jonka oma mies myy tätä heidän omassa kodissaan. Asiakkaat ovat ”kunnollisia” keski-ikäisiä miehiä, jotka eivät pyydä kummia, mutta silti patjana toimiminen on itsenäisyyteen tottuneelle äiti-ihmiselle kova paikka. Yhteen asiakkaista hän kuitenkin ihastuu ja haave syvä-äänisen Diman saamisesta elämänkumppaniksi nousee. Dimalle käy kuitenkin kosiomatkalla köpelösti ja kosijan roolin nappaa toinen asiakkaista, kalvakka, mitäänsanomaton suomalainen Jaakko.

Äiti ja tytär ovat kertojina tasavahvoja ja kummatkin uskottavia. Sofia-tytärkin päätyy tienaamaan ainakin taskurahaa ystävänsä mummon luona, joka puolisokeana tarvitsee lehtien ääneenlukijaa.  Raelin mummo kuuluu maansa kulttuurieliittiin ja hänelle tulee kaikkien vironkielisten lehtien lisäksi venäjänkieliset ja Der Spiegel ja Newsweek. Mummo on erityisen huolestunut ekologisista asioista ja maanviljelyksen tulevaisuudesta. Hänen ylellinen keskusta-asuntonsa peilautuu Lasnamäen tornitalojen ankeuden kanssa; Nataljaa välillä pelottaa, että tyttären kontakti rikkaan perheen kanssa aiheuttaa hänessä kateutta ja katkeruutta. Mutta nuorten välillä elää myös solidaarisuutta. Raelin perhe päätyy järjestämään Nataljalle uuden tehdastyöpaikan, jonka palkka riittää myös oikomishoitoon.

Lasnamäen lunastaja on päällisin puolin kertomus rahan sokeasta vallasta neoliberaalissa yhteiskunnassa, mutta onneksi siihen mahtuu paljon muutakin. Virolaisten ja venäjänkielisen vähemmistön suhdetta Saat kuvaa ymmärtäväisesti, ei provosoiden, mutta kuitenkin tarpeeksi terävästi. Virolaiset rakentavat talonsa vahvalle perustukselle, kun taas venäläisten mökit alkávat viettää perustuksen puutteessa – mitä vanhempi talo, sitä vinommassa se tönöttää. Sofian mukaan virolaiset olivat ”täällä omassa maassaan kuin pieni terävä tikku maahan kiilattuna, ja se minkä he tekivät, he tekiväy kuin ikuisiksi ajoiksi, mutta venäläiset tuntuivat olevan irrallaan maan pinnalla, aina valmiina liikkumaan, niin kuin se sadun Ivan, joka matkasi pitkin maailmaa uunillaan, makasi vain uunin päällä ja matkusti.” (57) Kansojen välistä ystävyyttäkin on ilmassa, mutta se on vielä kiikkerällä pohjalla. Nataljan ikäluokalla ei ainakaan tunnu olevan läheisiä suhteita virolaisiin, mutta Sofia on jo melko integroitunut kahden kulttuurin kasvatti.

Tunnen virolaista nykykirjallisuutta häpeällisen huonosti, runouteen olen tutustunut vähän enemmän kuin proosaan. Saatin tuotantoon tutustuisin mielelläni laajemminkin, sillä hän on mestarillinen kertoja ja tarpeeksi räväkkä ja moderni makuuni.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s