Ossianin työssäviihtymispulma

ApteekkimuseoOssian Hellsténillä ei ollut kivaa töissä Rautalammin kunnanlääkärinä 1900-luvun alkupuolella. Nykyajan kriteereillä voisi jopa väittää, että Ossiania kiusattiin. Ossiania oli vastassa ilkeä ja saita köyhäinhoitopiiri, joka piti köyhiä ihmisiä sairaalassa viikkotolkulla hoitoa saamatta, mutta ”kunnan ruoalla”. Usein Ossian joutui maksamaan lääkkeitä ja kalliita kirurgisia toimenpiteitä kunnan ulkopuolella omasta pussistaan. Erikoissairaanhoitoon eivät päässeet nuoretkaan ihmiset, joilla kuitenkin olisi ollut kokonainen työura edessä. Varattomat piiat ja rengit saattoivat jäädä pysyvästi rammoiksi, vaikka Ossian tiesi heille olevan nopeasti saatavan avun kaupunkien suurissa sairaaloissa. ”Edistys” oli saapunut Rautalammille: se tarkoitti, että joka ikisellä olisi oikeus tulla hoidetuksi kynnelle takaisin kykeneväksi huolimatta varallisuudesta. Pikakatsaus ajan lehtikirjoituksiin osoittaa, että paikallinen väki ei todellakaan jäänyt tumput suorassa odottamaan pelastajaansa, vaan tahtoivat muuttaa maailmaa itse.

Näissä olosuhteissa Ossian koki ammattiylpeyttään ja tekemäänsä lääkärinlupausta loukattavan karkealla tavalla kunnanisien käsittelyssä.

Tässä pari poimintaa hänen dilemmastaan:

”Täällä he nyt makaavat kunnan ruoalla, mutta eivät voi saada tarpeellisia lääkkeitä, vaikka kuolisivat, sillä vaivaishoitohallitus on koroittanut itsensä ylimääräiseksi tuomariksi lääkkeiden määräjänä. Tämä on irvikuva sekä köyhäin- että sairaanhoidosta.”

”Tahdon kuntataloudelta kysyä, hyväksyykö kunta tällaista vaivaishoitohallituksen itsevaltaista menettelyä ja sekaantumista virkatoimeeni, kun kuitenkin olen koittanut hoitaa virkaani parhaiten voimieni mukaan ja millä tavalla minun on siinä tapauksessa tästä lähtien hoidettava köyhiä ihmisiä.” (Savon Työmies 20.8.1910)

Savon Työmies huomauttaa, ettei sillä ole enää palstatilaa annettavana Rautalammin pitäjän sisäisille kahnauksille, vaan toivoo keskustelun loppuvan heidän lehdessään tähän. Aiemmissa Ossianin vuodatuksissa toimitus on kommentoinut, että tohtorin kuvaus on osuvaa, vaikkakin tulee yläluokan edustajalta. Aika lyhytnäköistä sosialistiselta lehdeltä, joka oli jo saanut parhaimman mahdollisen köyhäin asiain puolustajan, paremman kuin monen kyliä kiertävän agitaattorin, sillä Ossian oli nähnyt tavallisen kansan haavoittuvimmissa tilanteissa.  Ossianin kirjoituksista kaikuu halu vaikuttaa köyhien asiaan laajemminkin, mutta hänen koulutustaustastaan johtuen häntä pidettiin ”herrana”, johon ei voinut täysin luottaa.

Ossian Hellstén (1870-1912) oli turkulaisen koristemaalarin poika, joka valmistuttuaan lääkäriksi Helsingin yliopistosta palveli Rautalammen pitäjää kuolemaansa saakka. Hän ei ollut yläluokkaisesta taustasta, vaan melko tavallisesta duunariperheestä. Suomen kielikin oli Ossianilla hyvässä hallussa. Ossian kuoli vain kaksi vuotta tämän kitkerän raportin jälkeen. Lieneekö kulkutauti voittanut tohtorin, vai oliko hänen kohtalonsa vieläkin traagisempi.

Samanlaisista pulmista kertovat paikallishistorioitsijat Joutsi ja Svala Mandi Karnakoski-Richterin tapauksessa Kangasniemellä noihin aikoihin. Mandi, yksi ensimmäisistä maamme naislääkäreistä, lopulta erotettiin toimestaan, koska kunnanisät eivät tahtoneet maksaa tohtorisrouvan ehdottamia hoitoja kunnan köyhille. Joutsin ja Svalan Kangasniemi-sivusto on muutenkin aarreaitta savolaisen mikrohistorian ystäville, myös niille joiden juuret eivät ole Kangasniemellä: www.jukkajoutsi.com

PS: Kuva ei ole Rautalammilta, vaan lainattu Eurajoen apteekkimuseon nettisivuilta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s