Juopposakot kaljakoria vastaan

Jyväskylän laulujuhlatMännä viikolla sosiaalisessa mediassa minua naurattivat Joensuun poliisin perin kaunokirjalliset raportit Ilosaarirockin edesottamuksista. Aikamatkallani palaan synnyinkaupunkiini Jyväskylään, jossa festarit eivät sujuneet yhtä lupsakasti vuonna 1887. Jyväskylän seminaarin silmäätekevät olivat puuhanneet paikkakunnalle laulujuhlat virolaiseen tyyliin Kansanvalistusseuran puheenjohtaja A.A.Granfeltin aloitteesta. Juhlien järjestämisestä kinattiin pitkään, ja jopa itse Uno Cygnaeus vastusti ajatusta järjestyshäiriöiden pelossa. Kuitenkin kahden ensimmäiset kansalliset laulujuhlafestivaalit järjestettiin Jyväskylän Lounaispuiston Yrjö Blomqvistin suunnittelemalla satumaisella lavalla vuosina 1884 ja 1887. Tämän jälkeen juhlat alkoivat kiertää ympäri maata.

Täysin rypyttä vuoden 1887 laulujuhlat eivät sujuneet. Kesä oli muutenkin ollut täynnä levottomuuksia tavallisen kansan ja poliisin välillä. Jyväskylän poliisi oli saanut useamman haasteen oikeuteen aiheettomista putkaan viemisistä, ja oikeusjuttuja käsiteltiin vielä kesällä 1889 kymmenien todistajien läsnäollessa. Tässä vaiheessa ketään osapuolta ei enää voitu syyttää rikoksista, sillä asiat olivat jo lain mukaan vanhenneet. Oikeusjuttu venyi vielä vuoden 1890 puolelle. Jutun lopputuloksesta en ole vielä löytänyt todisteaineistoa.

Sattuipa laulujuhlien ylilyöntien aikana paikalle isoisoisoisäni maalari Adam Manninenkin, joka todisti oikeudessa elokuussa 1889 näin:

”Maalarin työntekijä Adam Manninen kertoi Ville Seppäsen putkaan viennistä, että poliisit eräänä iltapäivänä laulujuhlan aikana ajoivat vossikalla oluttehtaalta päin. Nähtyänsä Seppäsen Määttäsen kaupan kulmassa, tarrasivat he häneen kiinni ja rupesivat vetämään vossikan rattaille, vaikka S. ei ollut humalassa. Siitä yrityksestä ei kuitenkaan mitään tullut, kun he erään herran kehotuksesta menivät S:ää auttamaan. S. lähti kävelemään tovereineen kotiinsa päin. Luoma oli kuitenkin Riihisen kiellosta huolimatta lähtenyt niiden perään. Mutta kun Luoma ensin tempaisi S:n keljälleen maantielle, ja S. sitten heitti Luoman hiekkakasaan, sitten juoksi Riihinenkin paikalle, ja sitten rupesivat kumpikin lyömään S:ää sapelin kahvalla päähän. Silloin oli tod. ottanut poliiseilta sapelit pois.

Asiasta oli sitten tullut raastuvan juttu, mutta S. ja poliisit olivat ennen sitä tehneet sovinnon, jonka mukaan S.n kuului maksaa juopuneen sakko, jonka tod. maksaisi; poliisit lupasivat panna korin olutta, mutta eivät ostaneetkaan kuin 8 pulloa.

Vastaajain asiamies huomautti, että tämä lausunto osoittaa mitä suurinta väkivaltaa poliisia vastaan.” (Suomalainen, 12.8.1889)

Aikamoinen vekkuli on ollut tämä Aatami, ja samalla pasifisti. Laulujuhlakesänä hän oli jo 36-vuotias ukkomies ja viiden lapsen isä. Ilmeisesti hallitus on päästänyt Aatamiaan viihteelle ihan tarpeeksi. Arkena hän toimi Jyväskylän kaupungissa koristemaalarina, on esimerkiksi ollut mukana maalaamassa ensimmäisen Taulumäen kirkon salia.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s