Frangipani-puun pitkät varjot

Tash Aw coverMalesialaisen Tash Aw’n The Harmony Silk Factory (2005) on muhinut hyllyssäni vuosia avaamattomana, ja olin jo heittämässä sen kiertoon, kun huomasin erehdykseni. Teokseen oli vaikea tarttua siksi, etten tiennyt paljoakaan Malesian historiasta tai kulttuureista. Monillahan meistä on mentaalisia blokkeja tutustuessamme ”muiden maailmojen” kirjallisuuteen. Itselleni japanilainen ja aivan viimeaikainen kiinalainenkin fiktio ovat auenneet kohtuuhyvin, joten Aw’n teosta uudelleen punnitessani tajusin, miksei tämäkin voisi kolahtaa?

Ja hyvin kolahtikin. The Harmony Silk Factory on hyvin rajattu rakkaustarina ja historiallis-poliittinen analyysi maasta, jossa kommunismi ja kolonialismin vastainen taistelu kulkivat välillä samaa rataa, välillä poukkoillen. Päähenkilönä on itsetehty miljonääri, kangaskauppias ja viinatehtailija Johnny, kiinalaista kansanosaa, mutta anglisoitunut tavoiltaan ja tottumuksiltaan siitä huolimatta että hän oli koko nuoruutensa maan alla kovan linjan kommunisti. Johnny on joutunut leskeksi nuorena hänen yläluokkaisen pianistivaimonsa Snow’n kuoltua synnytykseen. Johnnyn poika Casper on yksi kertojista, hän palaa isänsä erikoiseen historiaan isän hautajaisissa, haluten vihdoin avata hänen vanhempiensa lyhyen tuntemisen solmuja.

Tash Aw palaa kertomuksessa vuosiin 1940-2, jolloin Britannia ja Japani taistelivat Kaakkois-Aasian herruudesta. Malesialaisten rooli strategeina kahden suurvallan intressien välissä tuli esiin loistavasti. Tarinan flashback-osuudessa palataan Johnnyn ja Snow’n avioliiton alkuaikoihin. Johnnyn appivanhemmat huomaavat vuoden päästä häistä, ettei pariskunta ole vieläkään päässyt kuherruskuukautta viettämään, ja asia on korjattava pian. Kummallista kyllä, matkalle kutsutaan mukaan myös nuori japanilainen professori Mamoru ja kaksi brittiä, Johnnyn paras ystävä Peter ja vanhempi alkoholisoitunut liikemies Honey. Seurueen on tarkoitus viettää pari idyllistä viikkoa Seven Maidens-nimisillä saarilla, mutta he joutuvatkin merellä haaksirikkoon ja pelkäävät vuorokausia kuolevansa. Kriisitilanteessa sekä Mamoru että Peter osoittautuvat paremmaksi lohduttajaksi Snow’lle kuin hänen aviomiehensä – pariskunnan yhteiselo kun on jo alkanut rakoilla ennen kunnolla alkamistaan. Casperin isyysasiakin muuttuu taas ajankohtaiseksi miehen ollessa jo vahvassa keski-iässä.

Aw’n kirjoitustyyli muistuttaa minua hieman intialaisesta Aravind Adigasta (jolle luokkataistelu on myös tärkeä teema), mutta ehkä lähemmin vertaan häntä brittiläiseen E.M.Forsteriin ja amerikkalaiseen Paul Bowlesiin, joiden molempien tuotannossa oli rajoja rikkovaa rakkautta, mustasukkaisuusdraamoja ja koloniaalisen elämäntavan kritiikkiä. Tässä on sopiva määrä dekadenssia, mutta kerronnan ääni ei keskity kuitenkaan pelkästään hyväosaisten päähenkilöiden hedonismiin, vaan ns. ”tavallinen kansakin” pääsee esiin.

Romaanissa on paljon mystistä luonnonkuvausta, esimerkiksi puut pääsevät melkein henkilöhahmojen rooliin. Frangipani-puu on Peterin suosikki, sen huumaavan tuoksun vuoksi. Peter saa vanhassa iässä tehtäväksi suunnitella katolisen vanhusten hoitokodin puutarhan uusiksi, mutta sen johtaja ei anna lupaa frangipanien istuttamiseen siksi, että muslimeille puu symboloi kuolemaa. Peter käykin muistelemassa kuollutta rakastettuaan Snow’ta muslimien hautausmailla, mutta haluaisi tehdä aistillisesta frangipanista elämän symbolin. Teos antaa vinkkejä maan muslimien, buddhalaisten, hindujen ja kristittyjen yhteisistä kulttuurisista käsityksistä ja uskomuksista, jotka ylittävät uskonnolliset rajat luovasti.

Puutarhanhoidon lisäksi teoksessa musisoidaan ahkerasti, ja päähenkilöiden yhteinen innostus oopperaan kulminoituu haaksirikon aikana, jolloin taistelua seurueen ainoan naisen huomiosta käydään libreton muodossa. Onneksi Snow onnistuu myös opettamaan ulkomaisille kosijoilleen paikallisia kansanlauluja.

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s