Eka suomenruotsalainen dekkarini

Peltomaa PimeäSuomenruotsalaista kirjallisuutta tulee aina luettua liian vähän, vaikka muutamia feministishenkisiä naiskertojia fanitankin. Marianne Peltomaan adoptiokertomus Matka (2000) makaa jossain hyllyssäni puoliksi luettuna ja nyt sain käsiini hänen dekkarinsa Pimeä portaikko (2009). Tämä on kolmas vanhemmasta rikoskonstaapelista Vera Gröhnistä kertova dekkari, jonka tapahtumat sijoittuvat Itä-Helsinkiin. Mielelläni lukisin kaksi ensimmäistä osaa heti putkeen, sillä tämä tarina jäi vaikuttamaan ihon alle.

Romaani ensinnäkin tuulettaa myyttejä suomenruotsalaisuudesta tuoden esiin työväenluokkaisen ruotsinkielisen kansanosan arjen. Toiseksi tässä käsitellään perheiden kriisejä monen sukupolven vertailevasta näkökulmasta, toimien hyvänä taustoituksena maamme lastensuojelun historiaan ja sen tämänhetkisiin ongelmakohtiin. Kolmanneksi teos tuo kunniamurhan käsitteen kotimaiseen kontekstiin osoittaen, ettei sisarusten välinen verikosto ole meilläkään mahdoton skenario. Neljäs teoksen vahvuus oli siinä, että se onnistui vielä loppumetreillä tuomaan yllättäviä juonenkäänteitä, jotka uudelleenvalottivat päähenkilöiden toimintaa ja motiiveja.

Vera Gröhn on poliisina vaatimaton, arkinen hahmo, jonka ihmissuhteilla ja luonteen oudoilla piirteillä ei pahemmin repostella. Hän on noin nelikymppinen sinkkuäiti, joka asuu kahdestaan ainoan poikansa teini-ikäisen Jepen kanssa. Jeppe pyörii jengeissä, joissa kaikenlaisen varastetun tavaran kierrättäminen on arkista kommunikaatiota. Pojan pitäminen kaidalla polulla ei ole poliisiäidillekään helppoa. Pojan isä asuu Tampereella, joten poika on tottunut olemaan paljon yksin äidin epäsäännöllisten työaikojen vuoksi. He asuvat tavallisessa itähelsinkiläisessä kerrostalossa, jonka portaikossa alkaa tapahtua kummia.

Pimeä portaikko on intiimi ja sydäntä raastava sukellus alkoholismista toipuvan neljän lapsen yksinhuoltajan, Tanjan, viimeisiin elinviikkoihin ja -kuukausiin, jolloin hän taistelee oikeuksistaan saada kolme huostaanotettua lasta takaisin luokseen asumaan. Nuorin lapsista, kaksivuotias Rosa, asuu äidin luona, mutta viettää myös paljon aikaa isoäidillään, sillä Tanja työskentelee tarjoilijana iltatöissä. Kun Vera Gröhn palatessaan töistä keskellä yötä löytää Rosan rappukäytävästä pyjama päällä vaeltelemassa, hänen äidin ja poliisin vaistonsa ajavat naista eri poluille. Hän ei lähesty lastaan laiminlyönyttä äitiä viranomaisena, vaan huolestuneena naapurina. Rosa löytyy käytävästä toisenkin kerran, jolloin lastensuojeluilmoituksen tekeminen on jo liian myöhäistä.

Näin rankat yhteiskunnalliset teemat dekkarissa voisivat kääntyä sosiaalipornoksi, mutta Peltomaa onnistuu välttämään nämä ansat kirjailijan lahjoillaan. Tässä tutkitaan sukua, jossa väkivalta, puhumattomuus ja tunnekylmyys periytyvät ainakin neljässä polvessa, ja jossa perinteisen ydinperheen malli ei ole toteutunut aikoihin. Peltomaa ei moralisoi eikä aseta Tanjan ja hänen äitinsä Doriksen elämäntapaa vertailuasemaan ”kunnollisten” keskiluokkaisten ehjien perheiden kanssa,  mutta tutkii heidän sisäisiä maailmojaan piinallisen läheltä. Vaikka Tanja tapaa äitiään ja sisaruksiaan tiiviisti, heidän perhekeskeisyytensä koostuu lähinnä ilkeästä naljailusta ja rahariidoista. Tanjalla ja hänen äidillään Doriksella ei ole lainkaan ystäviä; Tanjalla on satunnaisia panokavereita. Ainoastaan Tanjan pikkuveljellä on yksi ystävä, jota Tanja syyttää nuorimman lapsensa isäksi. Piirien toivoton pienuus, perspektiivittömyys ja kykenemättömyys haaveilla paremmasta huomisesta vievät tätä sukua ennenaikaiseen hautaan tai vankilaan.

Tämä oli erilainen dekkari siksi, että tässä rikoksen tekninen tutkinta ja poliisien keskinäiset suhteet jäivät aika lailla minimaalisiksi. Tässä ei myöskään ollut ärsyttävää tuotesijoittelua, turhaa maisemamaalausta tai supernaissyndroomaa kuten muutamissa lukemissani ruotsalaisissa dekkarisarjoissa. Teos oli täynnä rohkeutta ja raikkautta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s