Romanoveista hellyydellä

Tarkoin_vtul_es_6248Irlantilainen John Boyne (s.1971) on minulle uusi tuttavuus, jonka nimeen törmäsin etsiessäni uudempaa historiallista kirjallisuutta Pietarista. Minua kiinnostavat vielä bolshevikkien nousua ja vallankumousta vanhemmat ajat, mutta sain tämän teoksen kautta erinomaisen johdannon täsmäaiheeseeni eli tsaarin hovin tuhansien alamaisten arkeen ja valtasuhteisiin. Tässä päähenkilöinä ovat vähemmän vaatimattomasti tsaari Nikolai II:n perhe ja Rasputin tutkittuina nuoren henkivartijan Georgin näkökulmasta vallankumouksen aattona. Georgi on palkattu vahtimaan perheen nuorimmaista, hemofiliasta kärsivää Alekseita, joka ei saa urheilla mustelmien pelossa samalla tavalla kuin siskonsa. Georgilla ja Anastasialla on salasuhde, jossa Anastasia on rohkeampi ja aloitteellisempi osapuoli.

Suhtauduin asetelmaan varauksellisesti ja pidin osaa tsaariperheen arjen kuvauksista yltiöromanttisina ottaen huomioon, kuinka vihattuja he olivat aikanaan kansan parissa. Tässä olennaisena juonena onkin tsaariperheen monarkistiset kytkökset Euroopan hoviin, erityisesti Britanniaan, josta tuli myös tsaarin lähipiirin emigranttien keskeinen tukikohta. Lontooseen päätyy nuori Georgikin vaimonsa Zojan kanssa. Puolet romaanista seuraa Georgin ja Zojan pitkää yhteistä taivalta maahanmuuttajina ja heidän strategoitaan integroitua uuteen maahan. Georgi saa paikan British Museumin arkistonhoitajana ja Zoja tekee elämäntyönsä ensin tekstiilitehtaan työläisenä, myöhemmin opettajana. Pariskunnan turvallisuushakuinen keskiluokkainen elämä saa välillä kolhuja kantaväestön kommenteista ja kutsumattomia vieraita menneisyydestä. Lojaalisuuden osoittaminen uutta kotimaata kohtaan on usein vaikeaa, varsinkin toisen maailmansodan aikana, jolloin venäläisiä emigrantteja pidettiin potentiaalisina vakoojina ja maanpettureina.

Teoksen koskettavimmat osiot liittyvät romaanin nykyhetkeen eli 1970-80-luvun vaihteeseen, aikaan, kun Zoja on jo syöpäpotilas ja haluaa ennen kuolemaansa nähdä vielä kerran kotiseutunsa. Hän pyytää miestään viemään hänet Suomeen, mikä on lähin mahdollinen ”vapaan maailman” osoite, josta Pietaria voi muistella ja kuvitella. Viimeisillä voimillaan hauras nainen käy juomassa teetä Haminan ja Kotkan ravintoloissa ja hengittämässä Itämeren höyryjä. Voimat elpyvät ja vaimo saa houkuteltua miehensä parin päivän matkalle rajan yli. Ärsyttävää tässä jaksossa on silloisen maailmanpolitiikan realiteettien ohittaminen, jopa sen kysymyksen, kuinka emigranttipariskunta sai järjestettyä itselleen neuvostoviisumin käden käänteessä ja kuinka he onnistuivat nauttimaan matkastaan kommentoimatta neuvostovallan aikaansaamaa muutosta. Mutta tässä eletään sellaisen fiktion maailmassa, jossa moiset yksityiskohdat eivät paina.

Juonessa on loppuvaiheessa vielä paljon yllätyksiä. Kerrontatekniikka on jouheva ja eri ajanjaksojen tuoma kerroksellisuus tekee tekstistä elävää. Historiallisten faktojen suhteen tässä taatusti olisi tarkennuksen paikkoja, mutta jos heittää tutkijan lasit kaivoon ja lukee romaania fiilispohjalta, siitä saa enemmän irti. Venäjän kulttuuria ja mentaliteettia Boyne selvästi tuntee, mutta jäin ihmettelemään joitain neuvostoaikaan liittyviä yksityiskohtia, jotka oli mielestäni ohitettu kevyin rantein.

Boyne on julkaissut 15 teosta, osa niistä lasten- ja nuortenkirjoja, kirjoittamatta sanaakaan kotimaastaan Irlannista. Tänä vuonna tilanteeseen on tulossa muutos: syksyllä häneltä julkaistaan Irlannin katolisen kirkon skandaaleja käsittelevä romaani A History of Loneliness. Voin hyvin kuvitella kunnianhimoisen kirjailijan syyt pantata Irlanti-aihetta ja paneutumisen aiheeseen, joka herättää valtaosassa irlantilaisista vahvoja tunteita. Jään odottamaan tätä teosta innolla, mutta saatan myös tsekata hänen toistaiseksi menestyneimmän teoksen, nuortenkirjan A Boy in the Striped Pyjamas, joka kertoo erikoisesta ystävyydestä Natsi-Saksan keskitysleirillä.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s