Nukkuvan tiikerin herätysoperaatio

sleeping_tiger-pilcher_rosamunde-21250586-1846446348-frntlKesämökiltä löytyi brittiläisen Rosamunde Pilcherin 60-70-luvun romanttista klassikkokamaa, josta valitsin edustuskappaleeksi vuonna 1967 julkaistun niteen Sleeping Tiger. Pilcherin (s.1924) kirjailijanura alkoi Mills and Boon-sisällöntuottajana pseudonymilla Jane Fraser; Mills and Boon on Suomessa perinteisesti tunnettu Harlekiini-sarjana, joka on globaalin firman kanadalainen nimi. Pilcher alkoi kuitenkin julkaista omalla nimellään 1950-luvun lopussa ja koki kirjailijanurallaan yllättävän nousujohdanteen vanhoilla päivillään The Shell Seekers-romaanin (1988) julkaisun jälkeen. Suuri osa hänen teoksistaan sijoittuu kirjailijan synnyinseuduille Cornwalliin. Erityistä suosiota teokset ovat saaneet Saksassa, josta matkustaa vuosittain turistiryppäitä etsimään teosten alkuperäisiä paikkoja ja tunnelmaa.

Jos oikein ymmärsin, romaanissa matkustetaan Ibizalle ennen kuin Ibizasta tuli kuuma turistikohde. Pilcher viittaa saareen nimeltä San Antonio, jota en löydä Espanjan kartalta, mutta Ibizalla on sen niminen kaupunki ja muutenkin maantieteelliset koordinaatit matchaavat. Tässä lennetään Barcelonan kautta hyvin takapajuiseen paikkaan, jossa paikalliset elävät täysin perinteeseen ja turpeeseen sidottua elämää. Espanjalaiset hahmot ovat villejä karikatyyrejä, väkivaltaisia riidanhaastajia, moraalinvartijota tai niin lyhytsäärisiä taloudenhoitajia, ettei heidän lattiaa kuuratessaan tarvitse edes polvistua  -siis sopivia statisteja urbaanien brittien ”ulkomailla” tapahtuvaan draamaan. Saaren köyhyyttä, elämäntavan hitautta ja paikallisten asukkien yksinkertaisuutta korostetaan melkein siihen pisteeseen asti, että heistä tulee jaloja villejä. Klassista orientalismia, vaikka Pilcher ei tarinassaan uppoudukaan kylän elämän mikroskooppiseen analyysiin samalla intensiteetillä kuin esimerkiksi E.M.Forster uppoutuu kuvatessaan toscanalaista tavallista kansaa teoksessa A Room with a View. Kaunokirjallisuuden ja viihteen ero on ilmiselvä. Espanja tuntuu tässä kulissilta, joka on pystytetty brittejä varten. Forsterin Italiassa, vaikkakin kuvattuna brittiläisten nurkkapatrioottien silmin, oli kuitenkin roppakaupalla autenttisen oloisia elementtejä.

Päähenkilö Selina olettaa olevansa orpo, kunnes hänen sulhasensa Rodney epätoivoisessa ”sivistysmissiossaan” tunkee naisen käteen Espanjan kaukaisesta saaresta kertovan matkakirjan. Rodneyn kun on vaikea kuvitella olevansa naimisissa naisen kanssa, joka lukee enimmäkseen naistenlehtiä – mitä nyt illallispöytäkeskusteluistakaan tulisi? Selinaa kirja pitkästyttää kuten kaikki sulhasensa pakkosyöttämät opukset. Vasta huomatessaan kirjailijan kuvan teoksen takakannessa hän pysähtyy. Kirjailija muistuttaa salaperäistä miestä, josta Selinalla on kuva pöytälaatikossaan – miestä, jonka oletetaan kuolleen Ranskassa toisessa maailmansodassa. Kuvan nähtyään Selinassa herää toivo isän henkiinjäämisestä. Hän saa pakkomielteen seurata intuitiotaan saarelle, jossa hänelle tuntematon kirjailija George Dyer asuu. Arkijärkevä sulhanen Rodney pitää morsiamensa spontaaniutta haihatteluna peläten myös tulevien perintörahojensa häviämistä nälkätaiteilijan elatukseen. Nukkuvaa tiikeriä ei kannata herättää, on sulhasen neuvo nuorikolleen, mutta ensimmäistä kertaa nuorikko ei tottele.

Teos on nykypäivän näkökulmasta humoristinen ajankuva 1960-luvun käsityksistä avioliitosta, sukupuolten välisistä suhteista ja naisen oikeudesta olla yksilö. Nuoren naisen matkustaminen yksin on edelleen ainakin Lontoon keskiluokkaisissa piireissä hieman kyseenalaista, vaikka tällä olisi omaa varallisuutta. Tässä Selina ei lähde hedonistiselle huvimatkalle, vaan kunniallisesti isää etsimään. Matkalla sattuu kuitenkin niin paljon kommelluksia ja väärinymmärryksiä, että hänen siveellisyytensä joutuu koetukselle. Asuminen tuntemattoman miehen pienessä huvilassa tämän nukkuessa viereisessä huoneessa on jo vakavaa kohtalon uhmaa, josta kokematon sankaritar vielä jää kiinni rysän päältä. Tässä on klassinen ”damsel in distress”-asetelma, joka ratkaistaan varsin konventionaalisin asein. Päähenkilöhän olisi voinut kohdata kaukaisella saarellaan tajuntaa laajentavia aineita tai seksuaalista vapautumista, mutta sen sijaan hän kohtaakin uuden kosijan. Olen ymmärtänyt, että joillekin tuon ajan tytöille matkustaminen oli vapautumisen väline, mutta Pilcher selkeästi suuntaa proosansa niille, jotka mieluummin pysyvät kotona halaamassa kuumavesipullojaan ja koristelemassa kapioarkkujaan.

Teoksen juoni on kökkö ja ennalta-arvattava, päähenkilö tarpeeksi yksinkertainen ollakseen Harlekiini-sankaritar ja miehetkin karikatyyrisen tyhmiä, mukaan lukien mystinen kirjailija. Kielellisesti teos ei ole toivoton; Pilcherin ilmaisu on tiivistä ja pursuaa hauskoja kielikuvia, kuten ”You’re not a green as you’re cabbage-looking.” Tahallinen komiikka teoksessa liittyy ulkomailla asuvien brittityhjäntoimittajien elämäntapaan ja sen hentoon kritiikkiin: kuvattu matkakirjailijahan on klassinen vätys, joka on tehnyt mitään tekemättömyydestä todellisen taidelajin. Miehen älykkäämpi amerikkalainen naisystävä esittelee tälle käsitteen kirjoitusjumi, josta hän ei edes tiedä kärsivänsä. Lyhytjalkainen Juanita toimittaa herkkukoreja miehen huvipurrelle milloin minkin heitukan viihdyttämiseksi. Mieluummin kuin työstäisi seuraavaa mitään tekemättömyydestä kertovaa teostaan mies selvästi kuitenkin eläisi rikkaan perijättären tai lesken varoilla.

Romaani viihdytti tunkkaisine ennakko-oletuksineen ja matkakuvauksineen ajalta, jolloin lentomatkailu oli vielä suuri seikkailu ja jolloin ulkomaalaisuuteen liittyi aina jotain syvästi epäilyttävää. Jos pidät Sydämen asialla-sarjasta, pidät varmasti Pilcheristä. Nykylukijoissa teos varmaan tyydyttää kaipuuta yksinkertaisempiin aikoihin – huomaan nimittäin, että teoksesta on otettu lukuisia uusintapainoksia eli se ei ole unohdettu aarre. Jonkun rouvan myöhemmän Britanniaan sijoittuvan teoksen voisin itsekin vielä tsekata, sillä olen ymmärtänyt, etteivät kaikki hänen teoksensa ole läpikotaisin romantillisia, vaan osa liittyy mm. työväenluokkaisten naisten sotamuistoihin.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s