Juhlasuunnittelijan kaksoiselämä

cm09_anne_tyler.JPGAnne Tylerin (s.1941) tuotannosta olin kiinnostunut parikymppisenä ja nyt löytänyt hänet uudelleen nelikymppisenä. Tyler kuuluu samaan mentaalikategoriaan suurista pohjoisamerikkalaisista naiskertojista kuin Alice Munro, Carol Shields, Annie E. Proulx ja Joyce Carol Oates; joskus sekoilen rouvien nimissä, varsinkin kun puhutaan perhesaagoista. Tylerin teoksia olen lukenut jo viisi, viimeisimpänä Digging to America (2006), Noah’s Compass (2009) ja nyt When We Were Grownups (Ballantine Books, 2001).

Tyler tunnetaan yksityisyyttä tarkasti vartioivana kirjailijana, joka ei ole vuosikymmeneen antanut haastatteluja. Seitsemänkymmentä vuotta täytettyään hiljaisuuden muuri on murtunut hivenen; hän on antanut harvoja haastatteluja isoille sanomalehdille ja puhunut jopa BBC:n toimittajalle videolla. Tyler on vaikuttanut aktiivisen uransa ajan Baltimoressa, Marylandissa, ja suurin osa teoksista sijoittuu myös tuohon osavaltioon. Koska teokset ovat enemmän ihmissuhde- kuin maantiedekeskeisiä, en ole edes aiemmin noteerannut romaanien tapahtumapaikkaa.

When We Were Grownups kertoo Rebecca-nimisestä yrittäjänaisesta, jolla on vastuullaan edesmenneen miehensä perheyritys, juhlapalveluja tuottava Open Arms. Rebecca on ollut leskenä jo alle kolmekymppisestä, ja nyt 53-vuotiaana hän herää tutkimaan elämänmenoaan ja omaa persoonaansa, naista jonka kanssa hän ei ole kovin hyvissä väleissä. Hänellä on ympärillään valtava laajentunut perhe, johon kuuluu mm. satavuotias appiukko, kolme tytärpuolta ja yksi biologinen tytär, näiden eksät, nyksät ja lapset ja muita kumminkaimoja. Rebeccaa pyydetään myös hänen lapsipuoltensa lapsipuolien varamummoksi koulun perhetapahtumiin, mistä joviaali jees-nainen ei tietystikään voi kieltäytyä. Yhtäkkiä hän huomaa, että 30 vuotta on kulunut istumajärjestyksiä suunnitellen ja lautasliinojen väriskaaloja ehdotellen.

Radikaalista viidenkympin villityksestä ei kuitenkaan ole kyse. Rebecca päätyy vain kaivamaan esiin unohduksen arkistoista lapsuudenystävänsä ja college-aikaisen sulhasensa Willin, jonka hän dumppasi ilman varoituksen sanaa mennäkseen naimisiin juhlayrittäjänsä kanssa. Seuraa noloa puhelinstalkkausta puolin ja toisin, läskiksi menneet ensitreffit, muutamat paremmin onnistuneet sellaiset, kunnes Rebecca päättää esitellä klaanilleen elämänsä miehen. Tämän jälkeen Will katoaa vanhaan elämäänsä ja Rebecca tuntee olonsa entistä vanhemmaksi ja kulahtaneemmaksi. Professorismieheksi Will on harvinaisen vähäpuheinen ja sulkeutunut, mutta hän onkin fysiikan proffa  maalaiscollegessa. Se älyllinen ja poliittisesti aktiivinen vaihtoehtoelämä, jonka Rebecca kuvittelee viettäneensä Willin rinnalla, tuntuu koko ajan epätodennäköisemmältä.

Kirjan nimi viittaa Rebeccan viimeaikaiseen kokemukseen henkisestä taantumisesta: hän huomaa, ettei ole vuosikausiin harrastanut pitkiä keskusteluja kenenkään kanssa muusta kuin perheeseen tai juhliin liittyvistä asioista. Epätoivoisena hän alkaa, osittain miellyttääkseen uutta deittiään, lukea vaikeita historiallisia teoksia, opetella kirjaston kaukolainapalvelun käyttöä ja tilata newyorkilaisia älymystölehtiä. Opiskeluaika oli hänelle itsenäisen aikuisuuden aikaa, kun taas avioliitto ja leskeys ovat hurahtaneet arkisessa riippuvaisuudessa muiden tarpeista.

Tylerin kirjoissa ei ole yleensä kovin kummallisia juonia, vaan ne keskittyvät arjen pienten sattumuksiin ja menneiden muisteluun. Tässä hassua on, kuinka ammattimainen juhlayrittäjä Rebecca jaksaa innostua lähipiirinsä vauvakutsuista, häistä ja synttäreistä vuodesta toiseen. Olisin ehkä odottanut hänen kaksoiselämältään rankempaa irtiottoa, tuskastumista tai vaikka karkaamista; nyt romaanissa ei oikeastaan ollut selkeää ratkaisua. Appiukkonsa satavuotissynttäreillä hän näkee kuitenkin valoa tunnelin päässä katsellessaan vanhoja kotielokuvanpätkiä vuosikymmenistä miehensä klaanin ympäröimänä.

Amerikkalaisen perinneruoan ystäville teos on aarrearkku, ja muiden juhlien keskellä uusioklaani viettää tietysti pakollista kiitospäivää. Kokeiluun tässä kotikeittiössä menevät maapähkinävoi-jelloleivät, joiden makuyhdistelmä vaikuttaa sopivan haasteelliselta. Brittiläisten sipsileipiin en kyennyt kuin kerran, mutta kenties jelloleivistä tulee tulevien kesäpiknikkien kestosuosikki. Tosin jello on lisäainepitoisuudeltaan monissa Euroopan maissa ”hälyttävien” elintarvikkeiden listalla, mutta amerikkalaisille sen kieltäminen tuntuisi varmaan pyhäinhäväistykseltä.

Parasta tässä teoksessa oli Rebeccan ja tämän biologisen tyttären Min Foon kärkevät sanailut avioliiton merkityksestä. Min Foolla kun on tapana mennä naimisiin vain raskauksiensa ajaksi dumpaten miehet pian lapsen synnyttyä (kuulostaa etäisen tutulta käyttäytymismallilta). Min Foo kerää ”erilaisuutta” eli keskittyy itseään reilusti vanhempiin, nuorempiin ja eri etnisyyksistä tuleviin miehiin. Positiivista siinä on, että liitot ovat tuoneet väriä perhepotrettiin ja Rebeccalla on tapana kutsua eksät mukaan juhliin estoitta. Tässä mennään vasta kolmannella kierroksella ja äidillä on tapana piikitellä tyttärelleen tämän erostatistiikasta kaiken kansan kuullen. Tämäntyyppistä terävää dialogia kaipasin enemmän, mutta henkilöhahmot olivat muuten liian hyväntahtoisia toisilleen.

Back When We Were Grownups tuntui kieltämättä keski-ikäisen tädin lohtukirjalta, kun taas Tylerin uudemmista teoksista löytyy lisää potkua ja särmää. Ymmärtäisin, että tämä romaani on kirjoitettu terapeuttiseen tarkoitukseen, ehkä kirjailijan omassa suruprosessissa hänen pitkäaikaisen elämänkumppaninsa poistuttua tuonilmaisiin. Kirja soveltuu kaikille identiteettikriisin parissa kamppaileville ja siedettävänä virtuaalikokemuksena kesän sukujuhlia vältteleville.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s