Lempeä kulttikirja kuolemasta

virgin-suicides-fashion-photo-shoot-neon-mamacita07 Jeffrey Eugenides (s.1960) on kirjailija, jonka tuotantoon olen ollut aikeissa tutustua jo pitkään, mutten ole saanut aikaiseksi. Nyt Virgin Suicides (alk. 1993, suom. Juhani Lindholm, Otava, 2003) tuli luokseni kuin seireenin kutsuhuuto, ja hotkaisin vetävän tekstin yhdessä iltapäivässä. Olen tietoinen leffan filmatisoinnista (by Sofia Coppola), ja ehkä olen siitä pätkän joskus nähnytkin, mutta aktiivista muistijälkeä ei minulla Lisbonin kummallisten siskosten tarinasta ole.

Romaanissa eletään 1970-lukua, aikaa, jolloin Yhdysvalloissa lapsuuden ja nuoruuden traumoja hoidettiin jo tehokkaasti mitä monimuotoisimmin terapioin. Lisbonin sisarusten outo käyttäytyminen herättää kyllä huomiota asuinyhteisössä ennen yhdenkään kuolemaa, mutta perheen syvästi uskonnollinen äiti ei usko terapian auttavan tyttöjään. Sen sijaan hän uskoo kovaan kuriin ja säädylliseen pukeutumiseen. Sisarusparvesta nuorimman, kolmetoistavuotiaan Cecilian keihästettyä itsensä terävään aitatolppaan, paikallinen sairaala ja tyttöjen koulu yrittää ojentaa auttavan kätensä eloon jääneille sisaruksille, mutta turhaan. Tytöt osoittavat jo merkittävää edistystä suruprosessissaan uuden kouluvuoden alkaessa, mutta perheen tradegia alkaa eräästä tanssiaisillasta, jolloin toiseksi nuorin tytär, viisitoistavuotias Lux tulee kotiin jääden äidin puhalluskokeesta kiinni.

Äiti päättää eristää tytöt koulusta, jotta tulevat ylilyönnit estettäisiin. He saavat käydä vain kirkossa sunnuntaisin, muuten perhe elää apaattista uneliasta varjotodellisuuttaan rapistuvassa talossa, jonka ruokkoamaton piha kertoo meiningistä neljän seinän sisällä. Ympäröivä yhteisö epäilee perheen vajonneen johonkin katolilaisuuden okkultistiseen kulttiin, mistä kertovat myös naapurien autojen ikkunanpyyhkimiin ilmaantuvat laminoidut Mariankuvat. Ikkunoissa sisarukset polttavat itsetehtyjä kynttilöitään jonkinlaisina SOS-merkkeinä naapurin pojille, jotka edelleen haaveilevat tavoittamattomista oudoista linnuista perheen eristynyttä hiljaiseloa vakoillen. Pojat toimivat myös kollektiivisina kertojina – ratkaisu, mikä toimii yllättävän hyvin juonen kehityksen kannalta.

Loppujuonta en paljasta, ihailen vain Eugenideksen tapaa löytää balanssi riipivän kauhukertomuksen ja lempeämmän aistillisen romantiikan välimaastosta. Ja koska sisarusten kuolema paljastetaan ensimmäisessä lauseessa, lukija lukupäätöksen tehdessään ei jää emotionaalisesti vellomaan päähenkilöiden kohtalon hetkissä. Tässä tutkitaan ennen kaikkea elämää ja elinvoimaa, ei niinkään epätoivoa ja kuolemanviettiä.

Vaikka Lisbonin sisarusten tarina on äärimmäinen, liioiteltu ja tyyliltään tietoisesti goottilais-romanttinen, sen vakavammat viestit ovat edelleen ajankohtaisia. Eugenides käsittelee esimerkiksi yhteiskunnan ylimedikalisoitumista ja terapiakulttuurin tunkeutumista ihmisten arkeen purevan kriittisesti: tässä lapset ja nuoret oppivat nopeasti käyttäytymään erilaisissa ryhmäterapiasessioissa aikuisten odotusten mukaan, esimerkiksi itkemälllä sopivissa kohdissa,  jotta ”tulosta” saataisiin nopeasti aikaan ja päästäisiin takaisin normaaliin päiväjärjestykseen.

Olen ymmärtänyt, että Eugenideksen myöhemmät teokset Middlesex (2002) ja Naimapuuhia (2011) ovat suuria amerikkalaisia kertomuksia monimutkaisine juonineen. Virgin Suicides on niihin verrattuna pienempi ja suoralinjaisempi tarina, joka taatusti on saavuttanut kulttikirjan maineen jo parin teinisukupolven parissa. Tarinankerronta on tässä aistivoimaista ja paikallista – teinien itsemurha-aaltoja ei pyritä selittämään maanlaajuisesti, historiallisesti tai poliittisesti, vaan keskiössä ovat tunnelmat ja juonen kehitys. Romaanin elokuvallinen potentiaali onkin ilmiselvä alkumetreistä saakka. Kauheaa sanoa, että viihdyin näin makaaberia aihetta käsittelevässä romaanissa, mutta ehkä se kertoo kirjallisuuden perimmäisestä tarkoituksesta: ei ole mitään teemaa, josta ei voisi kirjoittaa tai lukea. Kerronnan tapa on yleensä olennaisempaa romaanin onnistumisessa kuin valittu teema.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s