Kauhean rakkauden tauti

elamanviivaHennariikka Romun Elämänviiva (Otava, 1996) saattaa kuulua suomalaisen nuortenkirjallisuuden saralla ensimmäisiin teoksiin, joissa kaapista ulos tulemista ja homofobiaa käsitellään niiden oikeilla nimillä. En ainakaan omasta nuoruudestani muista yhtäkään nuortenkirjaa, jossa asiaa olisi käsitelty millään tasolla. Kultaisella 1980-luvulla ainoa fiktionaalinen homohahmo kun oli Dynastia-sarjan Steve Carrington, joka ei suinkaan saanut perheeltään ruusuista kohtelua. Suuri käänne homoseksuaalisuuden representaatioissa on siis tapahtunut 1990-luvulla, ja voin hyvin kuvitella, kuinka hankalaa tästäkin kirjasta on saattanut olla keskustella yläasteen äidinkielen tunneilla.

Teoksessa kuvataan kahden lukioikäisen pojan, Jannen ja Ilkan ystävyyttä. Ilkka on kaikkien mittareiden mukaan ”erilainen nuori” pitkine hiuksineen ja ikuisine villapaitoineen, kun taas Jannelle sosiaalisen hyväksynnän etsiminen tulee murrosiässä keskeiseksi tarpeeksi. Ilkka on myös siksi erilainen, että hän on menettänyt molemmat vanhempansa auto-onnettomuudessa ja asuu isovanhempiensa kanssa pelottavanoloisessa talossa, jonne moni ei uskalla astua. Jannekin pelkää ainakin Ilkan rajatiedosta kiinnostunutta ennustajaisoäitiä, jonka hahmosta teos saa nimensä.

Ilkkaan tutustutaan päiväkirjamerkintöjen muodossa. Niissä hän käsittelee eritoten Janneen kohdistuvan salaisen rakkautensa rajoja ja menettämisen pelkoa. Ystävyyttä koetellaan ysiluokalla, jolloin Janne alkaa pyöriä kylän tyttöjen kanssa. Ilkka eristäytyy entisestään Jannen siirryttyä kylän jengeihin, mutta Janne ei silti hylkää intoverttiä ystäväänsä. Ysiluokan jälkeisenä kesänä pojat matkaavat ensi kertaa rockfestareille, joilla molemmilla käy flaksi tyttöjen suhteen. Ilkka löytää seurakseen kotoa karanneen romanitytön, jonka outous vastaa hänen outouttaan – tosin kohtaaminen ei ole romanttinen, vaan tyttö käyttää herkkää poikaa uskottunaan. Ilkalla riittää empatiaa toimittaa tyttö takaisin isälleen, joka tulee hakemaan karkulaista autolla kotiin eikä suutu.

Ilkalle ehtii tapahtua paljon vuoden sisällä. Hän aloittaa ammattikoulun, taidekoulun, menettää molemmat isovanhempansa ja sairastuu paniikkihäiriöön, jolloin Jannen tehtäväksi jää kaupassa käyminen. Monien dramaattisten käänteiden seurauksena Janne saa selville Ilkan häneen kohdistuvista rakkaushuolista. Niistäkin selvitään. ”Kauhean rakkauden tauti” muuttuu astetta siedettävämmäksi, kun asian voi jakaa edes yhden luottoystävän kanssa. Asian hyväksyttäväksi tekeminen itselle vaatii kuitenkin aikaa ja etäisyyttä. Ilkan on lähdettävä maailmalle, jotta mahdollisesti voisi joskus palata.

Kaiken kaikkiaan Elämänviiva on elämänmakuinen, suorapuheinen teos, joka puuttuu myös herkkäsävyisesti mielen horjumisen ongelmiin. Teksti on sen verran ajaton, että uskoisin sen puhuttelevan uuttakin sukupolvea nuoria. Teoksen poikalukijoiden määrää en osaa arvata, mutta kielellisesti tekstin uskoisi puhuttelevan myös poikia. Omalle kirjakammoiselle pojalleni en voisi tätä tarjota, vaikka teksti käsittelee juuri hänen ikävaihettaan, peruskoulun viimeistä vuotta. Toivonkin, että kierrätyslaatikosta teoksen seuraavaksi nappaa ysiluokkalainen poika.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s