Pirullisen kaupungin kauniit harhat

kaunissielu (1)Helvi Hämäläisen (1907-1998) aikoinaan julkaisematon esikoisromaani Kaunis sielu (WSOY, 2001) on minulla jo toisella lukukierroksella, ja vaikka olen nähtävästi ensi kerralla lukenut teosta kiihkeästi reunahuomautuksia tehden, en muista lukemastani mitään. Tänään teos matkaa uuteen kotiin, ja hyvästelläkseni sen jaan siitä muutamia havaintoja:

Ensinnäkin tekstiä pidettiin vuonna 1927 liian arkaluontoisena ja rohkeana, kerrotaanhan siinä esteettisestä ja eroottisesta mieltymyksestä naisiin. Nimetön kertoja, kulkukauppiaan ja silittäjän rakkauden hedelmä, joka on kasvanut silittäjä-äitinsä kanssa kahden, eikä täten ole tottunut perinteisiin perhekuvioihin, on seksuaali-identiteettinsä kanssa kahden vaiheilla. Kukaan ei ole hänelle kertonut, että oikeaa rakkautta samaan sukupuoleen voisi olla olemassakaan, mutta yksityisesti hän kokee naisten läsnäolon vahvempana ja puhtaampana kuin kenenkään miehen. Kertoja on intohimoinen ja kiihkeä, samalla yksinäinen ja sosiaalisia tilanteita karttava – nykyajan kielellä voitaisiin kai puhua paniikkihäiriöstä. Hänen juurettomuutensa, mielialojen väkivaltaiset vaihtelut ja harhaiset runolliset tilat tuntuvat hämmentävän moderneilta.

Hämäläinen itse kertoo kirjailijanuran alkuvaiheestaan, että hänen kauneuden palvontansa esti häntä kirjoittamaan ympäröivästä yhteiskunnasta. Myöhemmissä teoksissa, kuten Säädyllisessä murhenäytelmässä (1941) ja Kadotetussa puutarhassa (1995) yhteiskunnallisuutta ja historiallista analyysia sitten riittääkin. Tämä teos, joka on numeroitu 106:een pikki episodiin, muistuttaa ehkä enemmän proosarunoa kuin perinteistä romaania. Teoksen tunnelmista ja vahvoista kuvista voi saada paljon irti, vaikka ei pystyisi seuraamaan juonta. Juoni ei oikeastaan tunnukaan tässä olennaiselta: saamme selvää, että nainen haluaa murhata naimisissa olevan miespuolisen rakastajansa ja harhojensa huipulla niin uskoo tehneen. Rakkaus naispuoliseen ikätoveriin ei koskaan aktualisoidu. Loppu on aistillista haahuilua kaupunkimaisemassa ja hieman myös maalla.

Hämäläinen puhuu myös eroottisista mieltymyksistä, jotka lähestyvät fetissiä – päähenkilö kokee suurta viehätystä ihmisten korviin, ja korvia tarkistelemalla tekee heistä pitkällisiä johtopäätöksiä. Uskonnollisten kuvitusten pirujen kuvat herättävät hänessä myös intohimoa ja ihmetystä – lukisin Hugo Simbergin vaikutuksen tässä suureksi, mutta mahdollisesti Hämäläinen on myös tutkinut keskiaikaista alttaritaidetta. Ihmisten ruumiiden ja niiden erityispiirteiden kuvaus – välillä hurmoksellinen, välillä inhorealistinen – on mielestäni rohkeampaa kuin pohdinnat naisrakkaudesta.

Tässä asutaan alussa Toukolassa suuret nälkävuodet kokeneen eukon alivuokralaisena, sitten Kolmannella linjalla työväenkorttelissa. Puhtautta rakastavan eukon luona kertoja kokee ensin ihastusta, lopulta ahdistusta, sillä hänen pirulliset piirteensä nostavat päätään liian kunnollisten ihmisten seurassa. Kolmannella linjalla meno on tutumpaa: siellä asuu pelkästään susipareja ja yksinäisiä naisia, Hän tarkkailee korttelin vähäisiä lapsia, joita ei suinkaan pidetä huonosti, mutta samalla hän näkee lapsissa väistämättömän kohtalon, aikaisen turmeluksen, irtosuhteet ja viinanhimon. Tämän päivän näkökulmasta tämä työväenluokan kuvaus voisi tuntua jopa sosiaalipornahtavalta.

Ymmärtääkseni Hämäläinen kirjoitti tässä kuitenkin pitkälti ”omistaan”, jolloin rankempi kuvaus tuntuu oikeutetummalta kuin jos sen olisi tehnyt suojattua elämää viettänyt porvariskirjailija. Hämäläisen biografiaan kannattaisikin perehtyä syvällisemmin. Luen rivien välistä myös Tulenkantajien, erityisesti Katri Valan, vaikutuksen – Hämäläinen oli Tulenkantajiin liian nuori, eri sukupolvea, mutta piti Valaa jonkinlaisena oppiäitinään. Kaunis sielu on tyylillisesti täysin erilainen kuin hänen myöhemmät seikkaperäiset ihmissuhdedraamansa, ja sopisi erityisen hyvin luettavaksi vaikka lukioiässä. Tässä historiallisuus ja 20-luvun henki välittyvät erinomaisesti ilman turhaa selityksen makua.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s