Shimmy with sister Kate

2shimy1Rima on korkealla tämän postauksen kanssa, sillä haluaisin sanoa Katja Kallion teoksesta Säkenöivät hetket (Otava, 2013) jotain sellaista, mitä ei ole vielä sanottu. Jotta voisin sanoa jotain omaa, olen strategisesti jättänyt muiden bloggaukset ja lehtien arviot lukematta. Kaksi vuotta sitten, kun teos julkaistiin, en myöskään rynnännyt sitä lukemaan, sillä oletin kirjan edustavan helppoa, romanttista ”ihanat naiset rannalla”-fiktiota. Kallion aiempaa tuotantoa, erityisesti novelleja, olen lueskellut, mutta en verbaalisen nokkeluuden ulkopuolelta ole löytänyt sitä kipinää, joka tulee sisällöllisesti tyydyttävästä kaunokirjallisuudesta. Kallion aiempi proosa on muistuttanut minua hieman ranskalaisen Anna Gavaldan tyylistä, mutta niin…en aikanaan lämmennyt suuresti hänenkään alkupään lyhyelle proosalle. Kuplivan kepeät suurkaupunkilaisvälipalat ovat omalta osaltani jo märehditty kyllästymiseen saakka.

Säkenöivät hetket yllätti minut suvereenisti ja aiheutti suoranaista haltioitumista Hangon mäntyisessä rantamaisemassa. Teoksen asetelma ja juoni ovat kaikkea muuta kuin kevyttä naisviihdettä, niissä on kompleksisuutta ja monisärmäisyyttä, eleganssia, mutta samalla juurevaa työväenluokkaista arjen kuvausta. Tarina alkaa nuoren Ellyn kesästä kylpylä Bellevuen asiakkaana vuonna 1914, jolloin asetelma on vielä herraskainen. Jotenkin Ellyn vähävarainen kirjastonhoitajaäiti on onnistunut keräämään varat hermolomaan Hangossa, paikassa, joka enimmäkseen pursuaa venäläisiä aatelisia ja muita ulkomaisia raharikkaita. Hotellin nurmikoilla pelataan lawntennistä. Kylpylän vieraiden ensisijainen tauti on yleensä krapula, ja kylvettäjättärien työ on hyvin proosallista. Hotellin hienostunut dekadenssi mahdollistaa myös epätodennäköisten ystävyyksien syntyä. Elly kokee tähtihetkiä venäläisen Peppi-neidin kanssa, joka lämpenee alempisäätyisen suomalaistytön ystävyydelle, vaikka tämä ei ole yleisesti hyväksyttyä. Vaikka Ellyn kuuluisi lomakesän jälkeen lähteä Turkuun sairaanhoitajan oppiin, venäläiset kannustavat häntä laulajan uralle.

Hangosta tulee Ellyn kohtalo Inga-äidin kuoltua. Hänestä ei tule laulajaa, ei sairaanhoitajaa, vaan rikkaiden huviloiden taloudenhoitaja ja myöhemmin kylvettäjä. Hänet pelastaa avioliiton satamaan nuori kalastajamies Theo, joka yrittää olla trokaamatta pirtua perheensä siveellisyyden vuoksi. Pirtun trokaaminen on kieltolain aikana kaupungin työläisten keskeinen tulonlähde. Ellyn tyttäret kasvavat kalastajatorpilla suolaten silliä. Suomenruotsalaisen perheen vaatimaton elämäntapa räjäyttää myyttejä ”bättre folkista”. Elly ja Theo eivät ihan onnistu pitämään kasvavia tyttäriään ruodussa, vaan näistä kasvaa huvielämää rakastavia jazz-tyttöjä.

Draaman kaari tarinassa jännittyy erityisesti Harrietin ja Beatan, kahden siskon välille, jotka ovat molemmat vahvaluonteisia taistelijoita. Molemmat rakastuvat samaan mieheen, joka ei ole lainkaan kypsä parisuhteeseen kenenkään kanssa. Sisarukset leikkivät tulella, ja Beata ylittää sen ajan kaikki sovinnaisuuden rajat. Huikein kohtaus romaanissa tapahtui rantapaviljongissa, jossa Beata hakee vakavamielisesti siskoaan tanssimaan shimmyä alkeellisen sovinnon elkeenä. Tämä hetki nostatti hiukseni pystyyn ja romahdutti teoksen romanssirintaman erikoisella tavalla. En nyt muutenkaan lukenut teosta romanttisena fiktiona, mutta tuosta hetkestä eteenpäin miesten rooli teoksessa muuttuu marginaaliseksi, jopa yhdentekeväksi.

Muutenkin musiikki oli teoksessa huumaavaa eikä niin itsestäänselvästi valittua kuin vaikka äskettäin lukemassani Kjell Westön Kangastus 38-teoksessa (molemmissa teoksissa on muuten samaa intensiteettiä ja huolellista taustoitusta yllin kyllin). Tiesin kyllä Dallapé-orkesterista etukäteen, mutta en tiennyt shimmy-biiseistä, Liikuttavaa on myös, että englantia osaamattomat sisarukset opettelevat amerikkalaisten hittibiisien sanoja yksitellen. Beatan gramofoni, jota hän kuljettaa mukanaan paetessaan perheensä luota, nousee kapinallisuuden symboliksi. Se on yhtä vahva symboli kuin myöhempien aikojen ghettoblaster, mutta ei ainakaan minusta tunnu anakronistiselta tai päälleliimatulta.

Beatan yksinäinen harharetki kuolleen anoppiehdokkaansa taloon Ruotsin Taalainmaalle on riipivä osuus. Elämä Taalainmaan metsissä on köyhempää ja askeettisempaa kuin kahviloiden ja tanssiravintoloiden Hangossa. Teoksesta saa myös hyvän käsityksen tuon ajan matkustamisesta. Laivoihin liittyvä romantiikka on käsinkosketeltavaa ja elämä satamaväen kuppiloissa sopivan rouheaa. Kallio piirtää huikean tarkkaa historiallista panoraamaa luokkaerojen leimaamasta pikkukaupungista, josta kansalaissodan arvet eivät ole vielä haalenneet. Politiikkaa ei tässä(kään) puhuta eksplisiittisesti, mutta työväen edustajien kiihkeys välittyy rivien välistä. Mystiselle Effelle, kuten muillekaan sataman kundeille,  ei todellakaan riitä jääminen rannikkokaupunkiin pelaamaan jalkapalloa kultalusikat suussa kasvaneiden lyseon kasvattien kanssa, vaan meri kutsuu kunnianhimoisia työläisiä.

Mitä sitten opin Kallion romaanin kautta 1930-luvusta, jota itsekin nyt tutkin? Hänen Hangossaan ilmapiiri ei kenties ollut yhtä tunkkainen kuin sisämaan kaupungeissa on saattanut olla – ainakin kansainvälisiä vaikutteita tässä riittää, eikä äärioikeisto mellasta yltiöisänmaallisine aatteineen. Romaaniin mahtuu kaikenlaisia edelläkävijöitä ja uuden kokeilijoita. Rantaelämän aistillisuus on vahva teema, mutta romaanin nuorilla on muutakin elämää ja muita huolia. Romaanissa nuoret ovat nuoria 1910- ja 1930-luvuilla eikä heidän pyrkimyksensä eroa radikaalisti toisistaan sukupolvesta toiseen. Naisten halu hankkia koulutusta ja itsenäistyä ennen miehelään menoa jää tässä monien haaveeksi, mutta romaanin naiset ovat silti vahvoja ja omapäisiä. Heidän kanssaan oli kirjaimellisesti säkenöivää viettää kesäpäivää. Tulen pohtimaan kirjan teemoja pitkään ja uskon, että romaani kestää useamman lukukerran. Tämän kirjavuoden kirkkaimpia helmiä!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s