Puoskari ja raivotar

itaniemi-viettelysStinke A. Itäniemi (s.1990) on turkulainen esikoiskirjailija, joka on viettänyt nuoruutensa reppureissaamalla maailmalla. Teos Saturnuksen viettelys (LIKE, 2016) ei kuitenkaan kerro maailmanmatkoista, vaan alussa melko tavallisen oloisista nuorista opiskelijoista pääkaupunkiseudulla. Nuorista, jotka etsivät kicksejä irtoseksistä ja ihmissuhdepeleistä, mielen syövereistä, joista ylös nouseminen käy koko ajan vaikemmaksi.

Kerron jo alkajaisiksi, ettei tämä kirja ollut minua varten, vaan luin sen ”tapaustutkimuksena” mielen särkymisestä. Olen ehkä lukijaksi väärää ikäluokkaa, ja koen, että vain kirjailijan ikätoverit voivat arvioida kertomuksen uskottavuutta. En yhtään pidä keinotekoisesta young adult-genrenimityksestä, enkä halua tätäkään teosta lokeroida kohderyhmän iän mukaan, mutta kirjan kielessä ja asetelmassa on jotain vanhempia lukijoita poissulkevaa. Kirjassa eletään opiskelijaelämän kuplassa, josta on hyvin vähän yhteyksiä ulkomaailmaan. Tyypit eivät edes seuraa maailman tapahtumia eivätkä väittele poliittisesti, vaan koko elämä tuntuu keskittyvän hetkellisten nautintojen ympärille.

Päähenkilö Sanna elää kiihkeää laumavaihetta asuen kommuunissa ja hakien turvaa kämppiksistään ja näiden lähipiiristä. Sanna on jokseenkin juureton ja potee itsetunto-ongelmia, eivätkä opinnotkaan edisty toivottuun tahtiin, kun illat kuluvat grillikioskin rasvaisissa höyryissä myyjänä. Sannassa on jotain rouhevuutta ja riskialtista särmää, minkä vuoksi hän ajautuu outoon salasuhteeseen hieman vanhemman Ilarin kanssa. Ilari on lääketieteen opiskelija, jonka kiinnostus psykoanalyysiin on pelottavaa. Ilari onnistuu suostuttelemaan Sannan seksuaalissävytteisiin alistusleikkeihin ja ihmiskokeisiin, joiden kautta Sanna alkaa voida entistä huonommin. Tyyppinä Sanna ei ole kuitenkaan alistuva nössö, vaan osaa tarpeen tullen käyttäytyä julkean raivokkaasti.

Kovin syvälle en päässyt kummankaan henkilön sieluun. Kirjassa juodaan paljon alkoholia ja naidaan ristiin rastiin, kuvitelmat ja todellisuus hämärtyvät. Sannan persoonan hajoamisen kuvaus on haasteellista luettavaa, varsinkin sen jälkeen, kun nuori nainen on jojoillut painonsa kanssa muutamassa kuussa kymmeniä kiloja. Teksti on vimmaisen maanista, mutta hurjimmatkin fantasiakuvaukset tuntuvat jo nähdyiltä. Loppupuolen odysseia Italian ja Ranskan hedonistisiin, pornon sävyttämiin mielenmaisemiin oli kai pään sisäinen ”Sannalandia”, jonka jälkeen kauhusuhde muuttui vielä väkivaltaisemmaksi.

Kirja sopii omituisuuksien ja extreme-elämysten etsijöille, jotka uskovat myös new age-selityksiin maailmanmenosta. Kommuunien solmubatiikkipaitaisille hampunpolttajille tässä nauretaankin, ja jotkut henkilökuvaukset tuovat kerrontaan tarvittavia henkireikiä. Nuoren naisen psyykkisestä kriisistä kertoo samalla intensiteetillä myös Iida Rauma esikoisteoksessaan Katoamisten kirja (2011), ja tyylillisesti näin teoksissa sielunkumppanuutta. Itäniemi taitaa kyllä romaanin kirjoittamisen dynamiikan ja juonellisen kuljettamisen, mutta kielellisesti ja henkisesti koin jääväni tässä saagassa puolimatkaan. Tyypeistä jäi surullisen hutera olo.

Teos sopii HELMET-haasteessa ainakin kohtaan 42: ”Esikoisteos”.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s