Kohti venäläisten Amerikkaa

Teos: Pirjo Tuominen: Villit vedet (Tammi, 1992)

Suomalaisten seikkailuista Venäjän omistamassa Alaskassa 1800-luvulla olen tiennyt jotain Uno Cygnauksen tarinan kautta, mutta en tiennyt sinne muuttaneiden suurehkosta määrästä. Olen lukenut ainakin kaksi Alaskaan osittain sijoittuvaa romaania, Erik Walhströmin Tanssivan papin ja Tuire Malmstedtin tuoreen dekkarin Pimeä jää, jossa on yllättävä alaskalainen sivujuoni. 

Pirjo Tuominen kuvaa kirjassaan Villit vedet suomalaisten matkaa Alaskaan vuonna 1839, jolloin siirtokunta sai ensimmäisen suomalaisen kuvernöörin. Virkaan nimitetty Adolf Etholén lähtee matkaan vastavihityn vaimonsa Mollyn kanssa, mutta laivaan mahtuu myös monen kerroksen väkeä. Aika moni matkaan lähtijä on kotoisin savolaisesta Joroisten pitäjästä, jossa on toiminut arvostettu upseerikoulu. Mukaan värvätään myös piikoja ja renkejä, ja varsinkin naisia toivottaisiin siirtokuntaa lisää, jotta miesten ei tarvitsisi mennä naimisiin paikallisten intiaaninaisten kanssa. 

Kirja pohjautuu pitkälle tosi tapahtumiin, ja Tuominen pääsi kirjaa kirjoittaessaan matkustamaan Alaskaan. Pohjatyötä on tehty huolellisesti, kuten esipuheesta tulee ilmi. Kirjan suosiosta varmasti kertoo myös se, että siitä on otettu toinen painos tänä vuonna. Kansikuva on myös komea, ja kertoo rouvasväen matkapuvuston eleganssista. 

Ottaen huomioon, että kyseessä on kirja suuresta maailmanmatkasta, siinä viivyttiin pitkään Suomessa. Savolaistaustaisena sukututkijana minua kyllä kiinnosti Joroisten seudun herraskartanoiden elämä, mutta rakenteellisesti kesti liian pitkään ennen kuin päähenkilöt pääsivät näkemään merta. Laivamatkan kuvaus on aistivoimainen ja mukansatempaava, ja varsinkin Etelä-Amerikan satamat tulivat tutuiksi ihmeellisine etelänhedelmineen. 

Laivamatka on niin pitkä, että kuvernöörin vaimo ehtii synnyttää sen aikana potran pojan. Matkustajista muodostuu tiivis yhteisö, jossa ilmaantuu monenlaista kahnausta. Pastori Uno Cygneaeus potee alakuloa ja maailmantuskaa kevytmielisten pariskuntien keskuudessa, ja hyönteistutkija Sahlberg osoittautuu aikamoiseksi peluriksi. 

Kirja lähtee varsinaiseen laukkaan vasta puolessavälissä, kun seurue rantautuu Sitkaan. Tekstistä iso osa on etnografista ja luonnontieteellistä kuvausta, mutta se vie mennessään varsinkin, jos lukija ei kovin paljoa tiedä intiaanien ja inuiittien kulttuurieroista. Koin teosta lukiessa varsinkin, että se perinteinen ”naishömppä” jäi lapsipuolen asemaan suuremman yhteisöllisen draaman edessä. 

Tässä teoksessa on enemmän faktapohjaista sisältöä kuin keskivertoviihdekirjassa, ja faktan määrä välillä puuduttaa, välillä lumoaa. Itseäni eniten kiinnosti uskontoon liittyvät kysymykset, eli valinnat paikallisten luonnonuskojen, ortodoksisen ja luterilaisen kristinuskon välillä. Välillä tuntui, että luterilaisten ja ortodoksien välinen skisma oli suurempi kuin intiaanien ja inuiittien. 

Ehkä kerronnallisesti tässä romaanissa haasteellinen tekijä on se, ettei romaanissa ole selkeitä päähenkilöitä. Henkilöitä on runsaasti, mutta eniten mieleen jäävät nuori piika ja käsityönopettaja Katarina, hänen rakastettunsa kapteeni Nikolai, pastori Uno ja kuvernöörin vaimo Margareta. Alkuperäiskansojen henkilöt nousevat teoksessa myös vahvoiksi toimijoiksi, ja heidän kauttaan suomalaiset avainhenkilöt joutuvat päivittämään käsityksiään uskonnosta ja kulttuurista.   

Olen aiemmin lukenut Pirjo Tuomiselta pari nykypäivään sijoittuvaa dekkaria, mutta tämä teos oli niihin verrattuna iso yllätys ja vahvempi lukukokemus. Kirjan julkaisuvuonna en olisi tähän tarttunut, mutta nyt 26 vuotta myöhemmin koen, ettei se ainakaan ole jäänyt millään lailla ajan tallaamaksi. 

Tämän teoksen imussa olen nyt valmis lähestymään Katja Ketun ”fintiaaniteosta” Rose on poissa, joka olisi saatavilla e-kirjana, jos saisin tuon Nextstoryn sovelluksen asennettua jollekin laitteelle. 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s