Onko kenenkään pakko kirjoittaa?

Teos: Tommi Melender: Rautakausi (WSOY, 2018)

Kun kuuluisa esseisti hyppää nuivasta tyylilajistaan proosan kosteikkoon, mitä tapahtuu? Ja kun hänen naiskollegansa, joka edelleen jatkaa esseiden takomista, profiloituu internetin ihmemaassa maankuuluksi lapsivihaajaksi, kuinka hänen elämänsä muuttuu lukijoita kohdatessa?

Tällaisista aineksista koostuu Tommi Melenderin romaani Rautakausi. Periaatteessa minulla on aina ”piikki auki” teoksille, joissa päähenkilö on kirjailija, joka angstaa omasta kirjoittamisestaan. Ei haittaa, vaikka se olisi autofiktiota, tuota tunkkagenreistä tunkkaisimpaa, riittää, että tekstissä mainitaan ainakin itsemurha, vankila ja uusliberalismi. Nämä nimittäin ovat sanoja, joita minä, en vielä ainuttakaan teosta julkaissut wannabe-kirjailija, viljelen arjessani päivittäin. Olen aivan liian kiltti provosoimaan kansaa lapsi- tai eläinvihalla, kuten tämän teoksen Onerva tekee, mutta pystyin hyvin samastumaan kirjailija Melenderiin, joka yrittää hampaat irvessä tehdä vaikutuksen kollegoihinsa kustantamon vuosijuhlassa.

Onerva ja Melender vuorottelevat kirjassa kertojina; toisella on käynnissä erokriisi Akilles-nimisestä tutkijamiehestä, toinen enimmäkseen ryyppää ja potee maailmantuskaa. Onerva on särmikkäämpi persoona kuin Melender, hänellä on rikkaampi sisäinen maailma, kun taas Melender ammentaa vaikutteita teoksiinsa lähinnä koheltamalla. Oikeasti Onerva haluaisi viettää päiviään lukemalla Dag Solstadin romaaneja, mutta rappukäytävässä päivystävä 8-vuotias Luukas-poika vie hänet taas vaarallisille vesille, myrkyllisiin lisääntymispohdintoihin.

Rautakausi viittaa kultakauden jälkeiseen taantumaan, joka on näkynyt muutoksina ihmisten tulevaisuuden odotuksissa. Rautakautena ollaan vielä keski-ikäisinäkin taloudellisesti riippuvaisia vanhoista vanhemmista, eikä uskoa ”kasvuun” ole kuin naiiveimmilla ja tyhmimmillä. Maa on myyty veroparatiiseihin, ja noista koplauksista hyötyvät vain harvat. Onervan miesystävä Akilles toivoo Suomen saavan politiikkaan Pahan Vassarin, isokokoisen ja rääväsuisen mielipidevaikuttajan, joka onnistuisi servaamaan pikkuriikkiset petteriorvot kuusinolla. Analyysi nauratti julmetusti, kun olen tänäänkin tuijottanut ruudullani tuon kujalla olevan desimaalinpyöristäjän vähemmän uskottavaa olemusta. Eli ajankohtaisuutta teoksessa riittää vielä tällekin vuodelle, ja toimii mukavana piristeenä niille, jotka eivät aio äänestää oikeistopuolueita.

Olen lukenut Melenderiltä aiemmin esseekokoelman Onnellisuudesta, enkä muista siitä mitään, vaikka pidin siitä. Ainoa kotimainen esseisti, jonka teksteistä muistan jotain, on Antti Nylén, ja hänenkin jutuistaan parhaiten muistan ne Morrissey-aiheiset. Ja nyt uskallan tunnustaa, että vaikka pidin tämän romaanin oivaltavasta kielestä ja nokkelista sutkautuksista, niin epäilen, etten tule muistamaan sen sisällöstä vuoden päästä muuta kuin että siinä ryypättiin, naitiin ja puhuttiin ansiokkaasti ilkeitä mulkeroista poliitikoista.

Romaanissa on mitäänsanomaton kansi, ja nimikin viittaa rutikuivaan presentaatioon. En siis olisi lähestynyt teosta, ellen olisi tiennyt kirjailijasta jotain etukäteen. Sisältö on huomattavasti humoristisempaa ja kepeämpää kuin mitä kansi antaa olettaa.

Kirjoittamisen suhteen viisastuin taas vähän: teoksessa tullaan lopputulemaan, että laji kannattaisi rauhoittaa vain niille, joille se on pakkomielle, ja että parhaaseen lopputulokseen pääsee joutumalla talousrikoksesta vankilaan. Tosin harva kirjailijanalku tai -loppu omaa sen verran mielikuvitusta tai älykkyyttä, että keksisi tarpeeksi törkeän huijauksen, jolla vankilaan päästään. Lisäisin toki tähän, että suomalaisilla sosiaalituilla sinnittely vuodesta toiseen on myös tehokas keino eristäytyä ympäröivän maailman houkutuksilta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s