Rakkaudesta Burmaan

Teos: Jan-Philipp Sendker: The Long Path to Wisdom. Tales from Burma (Other Press, 2017)

Burma/Myanmar on yksi niistä Aasian maista, joiden sijaintia olen joutunut tarkistamaan kartalta monta kertaa. Jostain syystä sekoitan usein Burman ja Kambodzan keskenään, kun molemmissa maissa on niin traaginen historia. Kambodzasta olen lukenut jo pari kirjaa, mutta burmalainen tai Burmaan sijoittuva kirjallisuus oli suuri mysteerio.

Ensinnäkin, Sendker ei ole kuka tahansa ”eksotiikkakirjailija”, vaan mies, joka on asunut ja matkaillut Myanmarissa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on kirjoittanut kaksi romanttissävyistä menestyskirjaa, ja koonnut tämän tarinakokoelman omilla reissuillaan kansan parissa. Kirja on jo objektina huikean kaunis, fonttikin on miellyttävä ja teksti punaista!

Sendker oli nuorena saksalaisen Stern-lehden toimittaja, ja onnistui ylipuhumaan työnantajansa lähettämään hänet juttukeikalle maahan, josta harva Euroopassa tiesi mitään. 90-luvulla maahan sai vain viikon mittaisia viisumeja, ja matkustaminen maassa oli muutenkin vaivalloista. Johdannossa hän kertoo motiiveistaan kerätä kansantaruja: hän haluaa näyttää lukijoilleen, kuinka erilaisia eri kansojen moraalikäsitykset voivat olla. Tarinoiden keräämiseen on osallistuneet kirjailijan lisäksi muun muassa hänen poikansa, joka on ollut maassa vapaaehtoistyössä.

Burma on edelleen suht vähän modernisoitunut maa. Siellä vanhemmat ihmiset puhuvat parempaa englantia kuin nuoret, sillä vanhuksilla saattaa edelleen olla muistoja brittikolonialismista. Esimerkkinä paikallisesta yrittäjyydestä Sendker ottaa kirjakauppiaan, joka neuloo kokoon ikivanhoja, koinsyömiä brittiromaaneja. Kiinnostavaa oli myös lukea paikallisten vahvasta uskosta astrologiaan: maassa on esimerkiksi tavallista synnyttää lapsi keisarinleikkauksella, jotta hän saisi parhaan mahdollisen syntymäpäivän tähtimerkkien suhteen.

Noin puolet kirjan tarinoista on eläinsatuja. Tiikereiden, elefanttien, vesipuhvelien ja apinoiden lisäksi lintusadut ovat suosittuja. Myös kalat ja kalastajat ovat yleisiä teemoja. Osa on varmaan kaikkien burmalaisten tuntemia kansallisia legendoja, varsinkin kuninkaallisiin liittyvät tarinat; osa saattaa olla paikallisia. Monissa on opetuksia valehtelemisesta ja ahneudesta, mutta läheskään kaikissa paha ei saa palkkansa, kuten useammin käy eurooppalaisissa saduissa. Maailmankuva ei ole niin mustavalkoinen, mutta rakastavaisilla on aina keinonsa saada toisensa, vaikka sitten ruumisroviolla.

Varmasti vähän kaikkien kansojen saduissa on yhteneväisyyksiä, ja suhteessa suomalaisiin tulevat ainakin mieleen hölmöläis- tai laihialaistarinat. Myös näissä tarinoissa on kyliä, joissa asuu poikkeuksellisen rehellistä, uskovaista tai muuten eriskummallista väkeä, joille nauretaan tai jotka ovat muiden huijattavissa.

Kiinnostuin eniten buddhalaisista tarinoista, joissa kuvattiin syrjäkylien kansan arkisia uskomuksia. Buddhan seuraaja opettaja-Anandalla on aina käytännöllisiä vinkkejä, kuten vaatteiden kierrättäminen. Kuninkaan hovista saanut silkkiviitat käytetään ensin päällä, sitten alusvaatteina, sitten sänkyvaatteina ja sen jälkeen mattoina. Kun matto on kulunut rihmankiertämäksi, sitä voidaan vielä käyttää jalkarättinä, ja tämän jälkeen se muurataan seinämateriaaliksi uuteen taloon. Nerokasta, vai mitä?

Kaiken kaikkiaan kokoelma on rikas ja iloa tuottava, mutta osa tarinoista, varsinkin lyhyimmät, luettuna ei-natiivin englanninpuhujan tuottamalla neutraalilla, korrektilla englannilla tuntuivat hieman steriileiltä. Efekti on sama kuin jos joku saksalainen olisi kääntänyt Kalevalaa englanniksi. Suorastaan jäin pohtimaan, eivätkö burmalaiset todellakaan kiroile tai käytä alatyylisiä sanontoja tarinoissaan. ”Kansanomaisuus” kärsi tässä käännöstyössä, mutta muuten teos herätti hillitöntä matkakuumetta tuohon maailmanosaan.

Maahaasteessa olen kohdassa 42/196: Myanmar. HELMET-haasteessa sijoitan teoksen kohtaan 20: ”Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s