Kultaisen suihkulähteen kajastus

Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin? (Teos, 2019)

Suomennos: Laura Jänisniemi

Äänikirjan lukija: Hanna Saari

Gusten ja Nathan ovat kahden eteenpäinpyrkivän äidin lapsia vauraassa huvilakaupungissa pääkaupunkiseudulla. Gustenin yksinhuoltajaäiti Angela pyrkii oopperalaulajaksi maailman lavoille; Nathanin äiti Annelise on yritysjohtaja ja taloustieteen professori jo alle kolmekymppisenä. Kun Angela alkaa saada keikkoja ulkomailta, on itsestäänselvää, että Gusten saa asua Annelisen hulppeassa residenssissä ”kuin omana poikana”.

Residenssin äänieristetyssä kellarissa tapahtuu kuitenkin eräiden kotibileiden seurauksena jotain sanoinkuvaamatonta: ”Nulikoiksi” ja ”kauhun neliapilaksi” medioissa nimetty poikaporukka raiskaa Sasha-nimisen luokkatoverinsa, joka on huostaanotettu nuorisokriminelli ja kilpauimari. Tapaus saa paljon huomiota medioissa varsinkin siksi, että poikien vanhemmat ovat ns. yhteiskunnan tukipilareita. Erityisen rankkaa kritiikkiä kohdistuu pääpukari Nathanin vanhempiin ja Anneliseen, joka siinä vaiheessa johtaa uusliberaalia ajatushautomoa, Kultaista suihkulähdettä.

Annelise on paikallisen tyttökodin kasvatti, joka ei ole vaiennut huono-osaisesta sosiaalisesta taustastaan julkisuudesta. Hänen mottonsa on: ”kun on saanut, pitää antaa takaisin”. Kyseinen laitos on myöhemmin muutettu erityisvaikeiden nuorten perhekodiksi, mutta laitoksen historia muistetaan edelleen huvilakaupungissa. Annelise on toiminut lastenkodin säätiön hyväntekijänä pitkään, mutta ei siitä huolimatta pysty kokemaan empatiaa Sashaa kohtaan. Nainen sekoilee medioissa vulgäärillä tavalla, ja puolustaa poikaansa kyseenalaisin sanankääntein. Sasha taas pakenee jutun saamaa mediajulkisuutta Yhdysvaltoihin, jossa hänen äitinsä asuu, ja kuolee siellä huumeisiin. Huhutaan myös, että Annelise olisi tehnyt Sashan vanhempien kanssa raharikkaan diilin heidät hiljentääkseen.

Rikkaat perheet palkkaavat mediakonsultin viilatakseen strategiaansa oikeudenkäyntiin valmistautuessa. Ainoastaan Gusten ei halua itselleen asianajajaa, vaan tyytyy ilmaiseen oikeusavustajaan. Nelikosta kolme jäävät ilman tuomiota, mutta Nathan tuomitaan ehdonalaiseen vankeuteen. Oikeusdraama ei ole tarinan keskiössä, mutta siihen viitataan monessa kohtaa, ja sen seuraukset vaikuttavat varsinkin ystävyys- ja rakkaussuhteiden dynamiikkaan. Kaikkien välit eivät mene poikki kokonaan, mutta pinnan alla kytee, eikä tapaus tunnu lainkaan loppuun käsitellyltä vielä siinäkään vaiheessa, kun elämässä on menty reippaasti ”eteenpäin”.

Minun oli ensi lukemalla vaikea vastaanottaa koko teoksen sanomaa, koska Annelisen hahmo tyrmäsi minut äärimmäisyydellään. Henkilöhahmojen nykyisyydessä tosiaan tapahtuu paljon muutakin kuin raiskausdraaman kelaamista, mutta itse jäin tuon kellariepisodin vangiksi. Vaikka romaani on kirjoitettu perinteisen romaanin tyyliin (mysteerio, jos sellaisesta voidaan edes puhua, on ratkaistu jo alkukappaleissa, juonipaljastuksia ei varsinaisesti voi tehdä), luin sitä enemmän dekkarina tai trillerinä. Ja sen kuunteleminen äänikirjana oli piinallisen tehokasta ja tuskallista.

En tietoisesti lukenut muita arvioita teoksesta, koska halusin muodostaa oman näkemykseni ilman taustahälyä. Somesta olin bongaillut rankkaakin kritiikkiä teoksen asetelmaa kohtaan, ja koin itseni jotenkin hampaattomaksi arvioimaan teosta juuri feministisestä näkökulmasta. Jos teoksessa on sokea piste, se liittynee siihen, että Sashan hahmo uhrina jää kovin marginaaliseksi, ja hänen kohtaloaan käsitellään vain toteavalla tasolla. En ole aiemmin lukenut näin laaja-alaista teosta joukkoraiskauksesta edes dekkarina, joten minulla ei ole tarjota onnistuneempaa vertailukohtaa. Enemmän tässä alkoi kiinnostaa tuo talousteorioiden mukaan tuominen ihmissuhdepainotteiseen romaaniin, ja se iski minuun ilmiömäisesti. Koin siis kirjan vahvuutena ”menestysteologisen” maailmankuvan avaamisen, vaikka joku voisi pitää sitä inhorealistisena tai liiankin irvokkaana.

Näin anglofiilinä minua ei yleensä haittaa englanninkielisten ilmaisujen runsaus kotimaisessa kirjallisuudessa, mutta tässä kuljettiin minunkin mittakaavassa äärirajoilla sekakielisyyden saralla. Tosin kielenkäyttö saattaa olla kovinkin autenttisen kuuloista etuoikeutettujen huvilakaupunkilaisnuorten näkökulmasta, sellaisten, jotka palvovat kulttuuria, jossa pikkukoiria kuljetetaan bileissä mukana liian suurissa käsilaukuissa.

Finlandia-ehdokkaiden joukossa Kuka tappoi bambin? on musta hevonen, jolla voisi hyvinkin olla potentiaalia voittaa palkinto yllättävyydessään. Luen melko paljon suomenruotsalaista kirjallisuutta suomeksi, mutta en ole lukenut Fagerholmia aiemmin. Viime vuonna suomenruotsalaisena ehdokkaana oli Lars Sund, jonka teos Missä musiikki alkoi oli sekin lievästi angstinen, mutta todella leppoisa teos tähän romaaniin verrattuna. Tämä romaani tarjoaa tyrmäystippoja, jotka jättävät vahvan muistijäljen.

Kuka tappoi bambin? on sen tyyppinen teos, jota suomenkielisissä piireissä tullaan varmasti lukemaan muutenkin kuin kulttuurisesta kiinnostuksesta kielivähemmistön omituisuuksia kohtaan. Kirjassa kuvatut prosessit olisivat voineet tapahtua myös suomenkielisten ökyrikkaiden kulttuurisissa taskuissa. Ruotsin kieli on tässä se elementti, joka alkaa olla jo katoamassa tai liuentumassa globaalin kulutuskulttuurin seireenien kutsuhuutojen kakofoniaan.

10 kommenttia artikkeliin ”Kultaisen suihkulähteen kajastus

  1. Bambi on tulossa meidän lukupiirikirjaksi, ja odotan keskustelua innolla. Monika Fagerholm avasi kirjan teemoja – erityisesti vaikenemista – tosi mielenkiintoisesti Helsingin kirjamessujen tilaisuudessa. Fagerholm on ollut minulle paikoitellen aika haastavaa luettavaa. Bambissa on varmasti myös pureskeltavaa.

    • Bambi kuunneltuna vrk:n sisällä äänikirjana ei ollut tosiaankaan paras idea, eli pureskeltavaa, ja varsinkin sulatettavaa riittää! Kirjan avaaminen lukupiirin keskustelujen kautta on takuulla antoisampaa kuin kirjan lukeminen yksinäisyydessä. Hyvä siis jakaa tämä vaikka näin kommenttien kautta, kun tiedän, ettei valtaosa ystävistäni tästä pidä. He tulevat lukemaan sen ehkä, jos kirja voittaa Finlandian.

    • Ahdistavan oloisia kirjoja olen itsekin siirtänyt vuosilla eteenpäin. Joidenkin lukemista edelleen kadun, kuten Lionel Shriverin Poikani Kevinin. Tämä teos ei ole niin rankka, koska tässä käsitellään muutakin kuin pimeyttä ja pahuutta.

  2. Tämä kirja on saanut niin mielenkiintoisia blogipostauksia osakseen, että olen jo päättänyt lukea sen! Vaikkakin kuulun myös niihin, joille Fagerholm on ollut vaikea pala… Olen lukenut tähän mennessä vain ”Ihanat naiset…”, kaikki sen jälkeen ilmestyneet ovat jääneet kesken.

    Suomenruotsalainen kirjallisuus tuntuu muuten ihmeellisen eksoottiselta, vaikka tullaan samasta maasta. Jo pelkästään ne jännät etunimet, joita näissä Fagerholmin ja Westön kirjoissa vilisee. Tätä mietin kun luin juoniselostustasi 🙂

  3. Etuoikeutetut huvilakaupunkilaisnuoret kiinnostavat. Tämä viimeistään voisi saada tarttumaan kirjaan. Finlandia-ehdokkaiden joukossa tämä tuntui jotenkin irralliselta helmeltä siellä joukossa, vaikka en kaikkia ole lukenutkaan.

  4. Fagerholm on suosikkikirjailijoitani, ja esim. Ihanat naiset rannalla ja Amerikkalainen tyttö ovat aivan huippuja. Ne ovat tosin reilusti pidempiä kuin tämä uusin Bambi-kirja, jota itse en vielä ole ehtinyt lukemaan. Olen niin tottunut Fagerholmin laveaan proosaan, että odotan mielenkiinnolla, miten lyhykäinen Bambi minulle toimii. Pdin tälle kovasti peukkuja Finlandiassa, mutta no, en tavallaan yllättänyt kun voitto meni Bollalle.

  5. Yh, jotenkin tämä kirja tuntuu lähtökohtaisesti luotaantyöntävältä, kuten Minna ylempänä kommentoi, en minäkään oikein osaa innostua tästä. Toisaalta olisi ihan mielenkiintoistakin tarttua kirjaan kun jo lähtökohtainen vastustus mielessä on niin kova. Kuka tietää, vaikka yllättyisin positiivisesti?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s