Kestävien haaveiden puutarhuri

Teos: Riitta Konttinen: Aino Sibelius (Siltala, 2019)

Lukija: Erja Manto

Kahden laajan historiallisen elämäkerran lukeminen samassa kuussa on jokseenkin haasteellinen projekti muistin kannalta, mutta en voinut vastustaa Aino Sibeliuksen (1871-1969) tuoretta elämäkertaa Riitta Konttisen kertomana, siksikin, että Ainon hahmo on minulle huomattavasti etäisempi kuin kotimaiset naiskuvataiteilijat.

Teos oli vielä laajempi kuin juuri läpikäymäni Helene Schjerfbeck-romaani, ja äänikirjana tätä järkälettä pystyi kuuntelemaan korkeintaan parin tunnin jaksoissa. Keskittymiseni tähän teokseen oli kuitenkin intensiivisempi kuin Helene-teokseen, ehkä siksi, että tarina oli minulle enimmäkseen uusi. Toki olen kuullut Sibeliuksen ”viftailuista”, alkoholismista ja avokätisestä rahankäytöstä, mutta nämä tunnetut teemat eivät nouse kovin keskeisiksi Ainon elämäkerrassa. Aviomies Janne on tässä teoksessa aidosti sivuroolissa.

Olen aiemmin tutustunut Järnefeltin ja Swanin suvun keskinäiseen kirjeenvaihtoon SKS:n toimittamissa teoksissa, ja varsinkin Anni Swanin hahmo on minulle tuttu ja läheinen. Fennomaaniset kulttuuripiirit olivat 1800-luvun loppupuolella aika sisäsiittoiset, ja tässäkin teoksessa raportoidaan kulttuurisukujen keskinäisiä avioliittoja. Vaikka Jean Sibelius oli Ainon tavatessaan jo lupaava muusikko, hän kuului säätykierrossa talonpoikaisempaan sukuun kuin Aino. Monella tapaa Jean siis hyötyi naimakaupastaan tämän äärimmäisen verkostoituneen suvun jäsenen kanssa, vaikka hyötyaspekti ei kuitenkaan ollut avioliittoa solmittaessa päällimmäinen.

Parasta antia minulle olivat kuvaukset pariskunnan yhteisistä ulkomaanmatkoista, jotka suuntautuivat Berliiniin ja Italiaan. Koko perheen talvinen Italian-matka oli rankka kokemus äidille ja lapsille, jotka paransivat Pohjois-Italian tuulisessa rannikkokylässä kulkutauteja samaan aikaan, kun Janne nautiskeli luomisen tuskasta eteläisemmän ja lämpimämmän Rooman kahviloissa. Pariskunnan työnjako tuntui paikoitellen äärimmäisen epäreilulta, mutta mitään tasa-arvon ihannetarinaa en tältä teokselta odottanutkaan.

Yllättäviä juonteita tarinassa olivat muun muassa säätyläisnaisten harrastuksien kuvaus 1800-luvun lopussa. Aino hurahti nuorena aikuisena jo ennen Jannen tapaamista puutöihin, ja olisi kai halunnut tehdä niistä osittaisen ammatinkin. Myöhemmin hän suunnitteli huonekaluja Ainolaan, ja oli hänellä myös arkkitehtonisia näkemyksiä. Konttisen mukaan hänellä oli luontaista lahjakkuutta muotoiluun, ja olisi toisessa maailman ajassa voinut päätyä kuuluisaksi designeriksi. Kansainvälisiä kodin sisustuksen vaikutteita teoksessa käydään myös läpi, ja omalla tavallaan Tuusulanjärven taiteilijakodeissa on jälkiä mm. brittiläisestä Arts&Crafts-ajattelusta.

Koska teos on niin laaja, siinä olisi voinut olla tiivistämisen varaa. Itse olisin voinut jättää joitain miljöiden kuvauksia vähemmäksi, enkä ollut niin liekeissä kaikista seikkaperäisistä sukuselvityksistä. Loppua kohti tarina tarjoaa vielä uusia yllätyksiä, ja varsinkin poliittiset pohdinnat nostavat teoksen keskivertonaishistoriikkien yläpuolelle – Aino Sibelius kun ei ollut ainoastaan kodin hengetär ja haaveileva puutarhuri, vaan vanhemmiten äärioikeistoa kannattava poliittinen toimija, joka saattoi vaikuttaa myös miehensä ajatteluun. Nämä pohdinnat tuntuivat häiritseviltä, mutta olen kiitollinen Konttiselle, ettei hän lakaissut roskia maton alle.

Tässä teoksessa on todellista kerronnallista magiaa, ja tekstistä aistii, kuinka kirjailija on eläytynyt kohteensa tyyliin, mieltymyksiin ja ajatusmaailmaan (huolimatta natsisympatioista). Vaikka en kirjan luettuani ryhtynyt Aino Sibelius-faniksi, nostaisin teoksen poikkeuksellisen taitavaksi elämäkerraksi juuri siksi, että se jaksoi kiinnostaa lukijaa, jonka omat intressit ovat aika kaukana päähenkilön mielenmaisemasta ja ajattelusta.

Koska teoksen keskeinen kohderyhmä koostunee itseäni vanhemmista, puutarhanhoitoa rakastavista naisista, lukisin mielelläni nuoren miehen arvion teoksesta. Sillä jos kirja alkaa kiinnostaa myös nuorempia ikäluokkia ja miehiä, silloin kyseessä on todellinen mestariteos.

HELMET- haasteessa teos sopii muun muassa kohtaan 46: ”Kirjassa on sauna”. Kirjan sauna oli Ainon suunnittelema, ja yhden tulipalon jälkeen se rakennettiin uudelleen. Toki teosta voi mahduttaa useampaan haasteen kohtaan, mutta itseäni lämmittivät kirjassa juuri tällaiset yksityiskohdat, Ainon persoonalliset käden jäljet.

9 kommenttia artikkeliin ”Kestävien haaveiden puutarhuri

  1. Tajusin tätä lukiessani, etten ole tainnut kuunnella yhtään elämäkertaa äänikirjana. En tosin niitä kovin usein luekaan, mutta luulen että äänikirjan muodossa elämäkertoja saattaisi tullut ”luettua” useammin jos vaan valitsisin jonkun kuunteluun. Tämä Ainon elämäkerta houkuttelee hyvän lukijan ansiosta. Muistelen lukeneeni jonkun Ainosta tehdyn fiktiivisen kirjan, jossa kyllä oli faktoja siteeksi mukana, mutta ei sitä nyt täysveriseen elämäkertaan voi verrata. Hän vaikuttaa olleen kiinnostava nainen aivan oman persoonanaan, vaikka itsekin huomaan usein jättäväni hänet kuuluisan miehensä varjoon.

  2. Tämä Ainon elämäkerta odottaa hyllyssä, olin ajatellut lukevani sen jo joululomalla mutta aika ei ollut sopiva. Odotan jo kovasti tämän kirjan lukemista! Olen myös lukenut Ainon ja Jannen välisen kirjeenvaihdon, joten kirjassa on varmastikin paljon tuttua, kuten juuri tuo Italian-matka. Mutta kuulostaa siis siltä, että yllätyksiäkin on luvassa!

  3. Aino Sibelius on minullekin jotenkin vieraampi hahmo ja tämä kuulostaa mielenkiintoiselta. Tosin olen keski-ikäinen naisihminen, joten minulta ei sitten tule tuota nuorempaa näkökulmaa. Epäilen, etten omaa lukiolaistani saa kiireidensä keskellä tällaiseen järkäleeseen (tai aiheeseen) tarttumaan.

  4. Kirjoituksesi on tosi mielenkiintoinen, minullekin Aino on jäänyt melko tuntemattomaksi, mikä ei sinänsä ole ihme, sillä historiassa yleensä keskitytään miehiin ja heidän urotekoihinsa. Hienoa, että naisiakin nostetaan sieltä esille. Kirja kiinnostaa, mutta sen raskaus arveluttaa. Täytyy katsoa, jos ainakin selaisisi sitä, jos osuu joskus kirjastossa eteen.

  5. Ainolassa onkin ollut kaunis puutarha, muistan ruusut siellä käynniltä 🙂

    Ehdottoman kiinnostunut olen tästä elämäkerrasta, suuren taiteilijan takana on aina joku joka mahdollistaa sen kaiken käytännön puolen. Sibben menemiset on tulleet tutuiksi mm. Enni Mustosen sarjasta ja muistikuvat heidän perhe-elämästä perustuukin lähinnä romaaneihin enemmän kuin elämäkertoihin, niitä tulee niin harvoin luettua. Luulenpa että tämä toimisi minullakin parhaiten äänikirjana.

  6. Olen ehkä hiukan nuorempaa sukupolvea, mutta en mies, ja muutenkin olen sielultani vanha. Ei siis ole mitenkään erikoista, että olen kiinnostunut tästä kirjasta. 😀

    Minustakin on mielenkiintoista lukea elämäkertoja, joiden henkilöiden rosoisuutta ei ole lakaistu pois. Esimerkiksi viime vuonna lukemani Mitfordin tytöt kertoi hyvin yksityiskohtaisesti sisarusten poliittisista näkökulmista, kuten natsisymptioista ja innostuksesta kommunismiin. Vaikken ollut sisarusten kanssa oikein mistään samaa mieltä, oli erittäin kiehtovaa lukea, miten he olivat erilaisiin elämänvalintoihinsa todennäköisesti päätyneet.

  7. Olipas kiinnostaa lukea tätä postausta, en nimittäin tiennyt yhtikäs mitään Aino Sibeliuksesta. harmittaa aina, että puolisot ja perheet jäävät näiden niin sanottujen suurmiesten maineiden varjoon. Olen harkinnut äänikirjoihin tutustumista ja tämä voisi olla yksi hyvä kokeilunarvoinen teos, sillä haluaisin testata kokemusta kirjoilla, joista en välttämättä haluaisi tehdä tarkkoja muistiinpanoja tai postausta ollenkaan, kuunnella vain nautiskellen ja kotitöiden ohella.

  8. Tämäpä kiinnostava kirja! Aino Sibelius on todella hahmo, joka on jäänyt melkoisesti miehensä varjoon, mutta jonka elämästä varmasti riittää paljon kerrottavaa. Täytyy ehdottomasti laittaa nimi ja kansi mieleen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s