Matkustamisen synkroniaa etsimässä

Tokarczuk 2Teos: Olga Tokarczuk: Vaeltajat (Otava, 2012)

Suomennos: Tapani Kärkkäinen

Viime vuoden puolella aloittelin jo tutustumista nobelisti Olga Tokarczukin proosaan, mutta ensimmäinen tuttavuus, Alku ja muut ajat (2007) jäi kesken jo alkumetreillä. Toisella kerralla olin jo virittäytynyt tyyliin ja tekstin mahdollisiin haasteisiin, ja Vaeltajat lähti liikkeelle vauhdikkaammin.

Onko Vaeltajat romaani vaiko löysä novellikokoelma, siitä lukijat voivat olla montaa mieltä. Teoksessa on useampia aikatasoja ja kertojia, siinä matkaillaan ympäri Eurooppaa ja vähän myös sen ulkopuolella, ja iso osa siitä koostuu historiallisista paneurooppalaisista tunnelmapaloista, joissa luonnonhistorialla on suuri rooli. Tokarczuk on muun muassa kiinnostunut lääketieteen kehityksestä, anatomian oppitunneista ja menneiden aikojen tavoista säilöä ihmisruumiin osia purkkeihin pedagogisista ja museologisista syistä. Ihmisruumiin nesteitä teoksessa huljutellaan niin yliopiston oppitunneilla kuin kansalle suunnatuissa tilaisuuksissa, ja lukija oppii suhtautumaan tämän päivän abortinvastaisten kampanjoiden sikiösäilykkeisiin historiallisesta perspektiivistä.

Mieleeni jäi teoksesta varsinkin kaksi pidempää tarinaa, joista toinen sijoittui Kroatiaan, toinen Moskovaan. Kroatialaisessa tarinassa puolalainen keski-ikäinen mies Kunicki matkustaa autolautalla Visn saarelle, jossa hän saa pakkomielteen hänelle tuntemattoman turistiperheen seuraamisesta. Pian perheen äiti ja kolmivuotias poika katoavat, ja myös Kunickia epäillään osallisuudesta tapaukseen. Saari on kuitenkin niin pieni, että virkavalta uskoo löytävänsä karkulaiset pian. Roomalaiset jumalolennot ja katolinen symboliikka värittävät miehen yksinäistä odysseiaa, ja myös puolalainen ujous tulee tutkinnan kohteeksi.

Moskovalainen tarina on hurjan symbolinen ja riipivän koskettava. Siinä Vorkutan entisellä työleirillä kasvanut Annuska on synnyttänyt vammaisen lapsen ja opinnot kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ovat jääneet kesken. Hän asuu lähiössä alakuloisen, seksuaalisesti haluttoman miehensä kanssa, ja saa kerran kuussa vapaapäivän kasvavan poikansa vaippojen vaihdosta, kun anoppi tulee häntä tuuraamaan. Eräänä tällaisena päivänä hän kohtaa metroasemalla ihmeellisen vällyeukon, tarjoaa tälle patongin läheisessä kuppilassa, eikä tämän kohtaamisen jälkeen voi palata kotiinsa. Hän jää loiteroimaan metron ihmeelliseen maailmaan, kaivaen esiin sen arkeologisia kerrostumia.  Ja vaikka tarina on pääsävyltään traaginen, matkustaisin Moskovaan jo pelkästään sen kulinaaristen ansioiden vuoksi.

Kirjan keskeinen kertoja on edellä mainittujen tapausten sivustaseuraaja. Hän on entinen psykologian opiskelija entisestä kommunistisesta maasta, joka matkoillaan tutkii mielessään matkustamisen psykologiaa. Tilanteita, joissa matkustajat ovat hetkellisesti tasa-arvoisia tunkeutuessaan johonkin liikennevälineeseen ja joutuvat sopeutumaan naapuriensa kehoihin rajatussa tilassa. Hän tutkii myös etelän lomalta palaavien pohjoisen turistien marinoituja alkoholin ja seksin hajuja, jotka tiivistyvät lomalentojen paluumatkoilla. Puolalainen turismi kieltämättä esittäytyy teoksessa hyvin samansuuntaisen oloisena kuin suomalainen, punanaamaisine palaajineen.

Arlandan lentokentän parkettilattian olemassaolon oikeutuksesta hän myös kuulee pätevän selityksen: onnettomuuksien ehkäisemiseksi on aiheellista uhrata jotain elävää, kuten hehtaarien mittainen skandinaavinen tammilehto. Lentomatkustamisen filosofiassa on yleensä tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen, kun tämä teos on julkaistu, joten olisin kiinnostunut lukemaan uusiakin matkapohdintoja Tokarczukilta aikana, jolloin halpalennot eivät enää vedä samalla lailla vaihtoehtoväkeä puoleensa kuin vuosikymmen sitten.

Teos on rakenteeltaan kaoottinen, ja lukija joutuu punomaan tarinoiden lankoja yhteen kappaleiden yli ja ohi. Ainakaan Tokarczukia ei voi syyttää kaavamaisesta kerronnasta, vaan hänen tyyliinsä kuuluu postmoderni anarkismi. Jäin myös kirjaa lukiessani pohtimaan, mikä hänen persoonassaan pahoitti puolalaisen äärioikeiston mielet Nobel-palkintoa julkaistaessa. Ehkä heidän paha mielensä johtuu juuri esittämistavasta, mutta ei välttämättä valituista aihepiireistä. Olen lukenut huomattavasti rankempaa katolisen kirkon, perinteisten perhearvojen ja populismin kritiikkiä vaikka irlantilaisilta naiskirjailijoilta, kun taas Tokarczuk piilottaa poliittisia viestejään ovelasti historiallisiin palapeleihinsä ilman julistuksen häivääkään.

Tämä oli siis ensi vaikutelmani hänen tuotannostaan yhden teoksen pohjalta, jatkan harjoitusta hänen teostensa parissa voimaantuneena. Nyt ehkä uskallan jatkaa Puolan historiaan sijoittuvaa Alku-romaania, joka ensi lukemalla tuntui liian vieraalta tai raskaalta.

HELMET-haasteessa sijoitan teoksen kohtaan 25: Kirjassa ollaan saarella.

6 kommenttia artikkeliin ”Matkustamisen synkroniaa etsimässä

  1. Onpas mielenkiintoiselta vaikuttava teos! Laitan heti lukulistalleni. Tämän Nobel-voittajan teoksia en ole vielä lukenut enkä itse asiassa ole paljon törmännyt häneen blogeissakaan, aika vieras meille siis vielä.

    • Joku muuri tai hidaste Suomessa on suhteessa itä-Euroopan kirjallisuuksiin yleisemminkin. Ei pelkästään Puolan, mutta myös monen sen naapurimaan kirjallisuus jää paitsioon, vaikka kirjailijoilla olisi vientiä maailmalla.

      Tokarczuk ei Nobelinkaan jälkeen vaan ole kaupallisesti kiinnostava. Ehkä kuitenkin vähän seksikkäämpi kuin Peter Handke.

  2. Minullakin on yksi kesken jäänyt yritys Tokarczukin kanssa viime vuoden lopulta. Koetin itse asiassa lukea juuri tätä Vaeltajat-kirjaa, mutta totesin aika nopsaan, että kirja vaatii ihan liikaa keskittymiskykyä silloiseen tilanteeseeni nähden. Kesken jäi, mutta kirjailijan tyyli ja kirjat kyllä kiinnostavat edelleen. Tokarczuk on silti yksi kiinnostavimpia Nobel-palkittuja viime vuosilta.

    • Ei tämäkään ollut helpoimmasta päästä rakenteen (tai sen puutteen) vuoksi. Itse aloitin sen salakavalasti e-kirjana viikonloppuna, kun muuta lukemista ei löytynyt. Kirjaston hyllystä paperiversiona en olisi välttämättä valinnut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s