Vuotena ennen aborttilakia

Susanne Maude: Ennen kuin unohdat (Gummerus, 2020)

Tällä viikolla on työn alla kolme uutuusteosta, jotka olen saanut kustantajilta ennakkokappaleina. Ensimmäinen lukemani on Susanne Mauden esikoisromaani, joka sijoittuu 1960-70-lukujen Turkuun ja kertoo muun muassa kahden lapsuudenystävän hankalasta suhteesta aikuisuuden kynnyksellä.

Päähenkilö Eeva on lääkäriksi opiskeleva nuori, jolla on kannettavanaan kimurantti salaisuus. Ylioppilaaksi päästyään hän on pitänyt välivuoden raskauden takia, ja luovuttanut tyttövauvansa adoptioon. Noina aikoina teiniraskaus on niin häpeällistä, että Eevan äiti järjestää heille raskaudenaikaisen residenssin kauas Kuopioon. Kirsti-äiti ehdottaa myös lapsen pitämistä, mutta Eeva tekee päätöksensä yksin. Hän ei koe olevansa valmis äitiyteen, ja uskoo, että joku toinen pystyy kasvattamaan lapsen paremmin kuin hän.

Lapsella on isäkin, mutta parin seurustelu on ollut niin epämääräistä, ettei Eeva halua kertoa miehelle koko asiasta. Äidin lisäksi lapsen syntymästä tietää vain bestis Sirkku, joka pian lakkaa olemasta bestis. Vaikka Eeva kieltäytyy Sirkun tapaamisesta tämän petollisen käytöksen vuoksi, Kirsti jatkaa Sirkun kanssa kyläilyä ikään kuin tyttö olisi hänen toinen lapsensa.

Romaanin sukukuvio on erikoisen vinksahtanut, ja Eeva kipuilee äitisuhteessaan, koska kokee tulleensa Sirkun jyräämäksi omassa kasvuympäristössään. Sirkun oma äiti on rappioalkoholisti, jolle hän ei halua esitellä kasvavaa perhettään. Pian Eevakin löytää aidon rakkauden ja menee naimisiin, mutta liitto pysyy lapsettomana ahkerasta yrityksestä huolimatta.

Yksi teoksen teemoista on aborttioikeus, jota ei alleviivata, mutta joka tulee ilmi naisten välisissä keskusteluissa. Lainsäädäntö on Suomessa pysynyt samana vuodesta 1971, ja vasta viime aikoina on alettu penätä naisen subjektiivista oikeutta aborttiin ilman lääkärin suostumusta. Koin kirjaa lukiessani historian havinaa aiheesta, joka edelleen taisi olla suht vaiettu varhaisessa lapsuudessani. Teoksen onnistuneimpia elementtejä ovatkin puoliksi vaiennetut dialogit sukupuoliasioista, jotka kuvastavat oivallisesti mm. ehkäisyn ja abortin arkaluontoisuutta.

Romaanin konteksti on turvallisen arkinen, vaikka lähes kaikkia päähenkilöitä kutkuttaa kielletty hedelmä jonkun aidan toisella puolen. 1970-luvun nuorten aikuisten elämismaailma on hienosti kuvattu, sillä se on täynnä paradokseja. Yhtäältä halutaan imitoida Janis Joplinia Woodstockissa, mutta toisaalta ollaan kiinni turpeessa niin, että anopin tekemä perintöryijy lopulta sanelee kodissa kaapin paikan. Seksuaalinen etsintä aiheuttaa nuorten parien ensi kodeissa enemmän kitkaa kuin päihteet.

Vaikka teos kuvaa jopa aikoja ennen omaa syntymääni ja välillä koen itseni dinosaurukseksi, en ainakaan lue teosta historiallisena romaanina. Mauden kirjoitustyyli on raikkaan tilanteista, ja sitä leimaavat runsaat dialogit. Ajankuva liittyy enemmän suomalaiseen yhtenäiskulttuuriin kuin turkulaisiin omituisuuksiin. Oikeastaan ainoa asia, jota jäin kirjasta kaipaamaan, oli vahvempi paikallinen väri. Sitä löytyi ripoteltuna erinäisten kutupaikkojen kuvauksissa, torin laidalla, uimapaikoilla ja Ruissalossa, mutta en saanut sitä vielä tarpeeksi. Tähän verrattuna mm. äskettäin lukemani Anna Soudakovan teos Mitä männyt näkevät tuntui vahvemmin turkulaiselta romaanilta, vaikka siitä kolme neljäsosaa tapahtuu maan rajojen ulkopuolella.

Tämä on sen tyyppinen teos, joka toivon mukaan yhdistää sukupolvia, ja vaikka se kertoo naisista, jotka nyt ovat seitsemänkymppisiä, veikkaisin kiinnostusta teokseen löytyvän myös nuoremmissa lukijoissa. Nuorten aikuisten bileiden ja opiskelijaelämän kuvauksena teos ei päässyt yllättämään minua, mutta pidin enemmän sukulaisuussuhteiden venyvästä kuvauksesta, ja uskottomuuden käsittelystä, jota lähestytään tässä inhimillisen lempeästi, jopa himpun verran humoristisesti.

Kiitos Gummerukselle ennakkokappaleesta, tämä varmasti lähtee pian ystäville kiertoon. Kirjaa suosittelisin varsinkin lukupiireihin, sillä luulen sen toimivan mainiona keskustelunherättäjänä mm. lisääntymisoikeuksien lähihistoriasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s