Täsmälääkettä neuloosiin

Teos: Kaisa Ikola: Oikein nurin. (Saga Egmont, 2020)

Äänikirjan lukija: Elina Saarela

Jos himolukijaan iskee neuloosi tai muu käsillä tekemisen villitys, on loogista, että hän alkaa etsiä uuteen harrastukseen viittaavaa kirjallisuutta. Omassa tapauksessani ei kuitenkaan ole todennäköistä, että hurahtaisin varsinaisiin käsityökirjoihin tai – lehtiin. Pidän enemmän oman pääni sisäisistä malleista ja kuvioista. Sen sijaan romaanit, joissa päähenkilöt ovat käsityöläisiä, kiinnostavat.

Kaisa Ikola (s. 1974) on pitkän linjan lasten- ja nuortenkirjailija ja historiantutkija, jonka onni aikuisten proosan tuottajana on lähtenyt hitaammin liikkeelle. Ymmärtääkseni viime vuonna julkaistu teos Oikein nurin on ollut jaossa omakustanteena jo vuodesta 2011 saakka, mutta löytänyt tiensä kaupalliseen levitykseen viiveellä. Menneen ajallisen kontekstin huomasin jo teoksen ensi metreillä, sillä siinä eletään aikaa, jolloin toimistoihin lähetetään edelleen fakseja.

Kirjan Anni on kolmikymppinen humanisti, akateeminen pätkätyöläinen, joka on muuttanut miehen perässä pienelle paikkakunnalle. Mies Jaakko on menestynyt rakennusinsinööri ja yrittäjä, jolla on alkanut mennä aivan liian myöhään töissä. Anni sattuu olemaan projektipäällikkö paikallisia käsityöyrittäjiä tukevassa hankkeessa, vaikka ei ole itse koskaan varsinaisesti käsitöitä harrastanut. Pariskunnan avoliitto on lapseton, ja lähipiirissä esiintyy rasittavia tiedusteluja sekä naimisiinmenosta että lisääntymisestä.

Annin ja Jaakon parisuhteen saaga on omaan makuuni liian tavallinen ja kesy, enkä olisi ikinä lukenut kirjaa loppuun, ellei se olisi kertonut myös käsitöistä. Sen sijaan aloittavalle käsityön harrastajalle teos on informatiivinen aarreaitta: se paljastaa monia trendejä, yhteisöllisyyden muotoja ja käsityöläisyyden ansaintalogiikkaa humoristisesti ja itsekriittisesti.

Kirjassa sukelletaan eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien naisten neulontapiiriin, jolla on selkeästi muitakin funktioita kuin tekeillä olevien töiden katselmus. Ensimmäinen havaintoni harrastuksesta oli kuitenkin materiaalien kalleus, ja siihen liittyvä keskiluokkaisuus. Itsehän olen aloitellut virkkaamista ja neulomista ihan markettien halvimmilla langoilla, mutta tiedän, että himoneulojien apajat ovat jossain muualla. Tämän romaanin kautta pääsin vierailemaan noilla apajoilla turvallisesti kuluttamatta senttiäkään Himalajan silkkilankaan.

Kiinnostavaa parisuhteen kuvauksessa huolimatta asetelman sovinnaisuudesta oli harrastuksen aiheuttama mielipaha miehessä, joka ei muutenkaan viihtynyt kotona. Harvemmin olen kuullut, että esimerkiksi eron syynä olisi toisen osapuolen käsityöharrastus. Käsityöt kun tuntuvat monessa suhteessa harrastuksista helpoimmilta: neulominen ei yleensä rajoita yhteisiä matkasuunnitelmia, ja sitä harrastaessa voi kuitenkin olla toiselle läsnä. Usein mustasukkaisuutta herättävät fyysisemmät harrasteet, joissa kontakti muihin voi olla hyvinkin lihallista. Esimerkiksi teatteri voi hyvinkin rikkoa suhteita, koska harjoitukset voivat viedä kokonaisia viikonloppuja.

Romaanin neulojilla oli monenlaisia parisuhdepulmia, joista ei vähäisin liittyi rahankäyttöön. Osa oli eronneet tai eroamassa, ja piirissä todettiin, että neulojat ovat usein sielultaan rikkoontunteita. Nauratti nämä naiset, jotka piilottelivat lankapussejaan miehiltään ja lapsiltaan mitä kekseliäämpiin paikkoihin isossa omakotitalossa. Toki mukaan mahtui myös edustusrouva, jonka mies ei halunnut nähdä tätä huovuttamassa, eikä sallinut tämän kulkea ulkomaailmassa työvaatteissa.

Sain kirjan kautta kurkistaa maailmoihin, jotka tuntuivat tunkkaisilta ja jämähtäneiltä, vaikka tiedän, että sellaisia maailmoja edelleen on. Oikeastaan olisin odottanut, että romaanin neulepiiriin olisi pamahtanut edes yksi mies, tai että neulomiseen liittyviä sukupuolittuneita stereotypioita olisi yritetty purkaa rankemmalla kädellä. Mutta romaanin Anni alkaa kuitenkin uuden harrastuksensa kautta itsenäistyä, kukoistaa ja kasvaa, mikä on teoksen voimaannuttava viesti.

Luulen, että tälle romaanille avautuu uudet markkinat nyt, kun monet meistä purkavat korona-ajan turhaumia käsitöiden kautta. Voin lämpimästi suositella kirjaa siksikin, että se tarjoaa helpohkoja ja nopeasti toteutettavia neuleideoita. Teos varmasti puhuttelee monen eri tason käsityöläisiä, mutta itseäni se puhutteli näin vasta-alkajana, joka haluaa oppia uutta.