Teos: Balli Kaur Jaswal: Now You See Us (HarperAudio, 2023)
Äänikirjan lukija: Angela Lin
Corazon, Angel ja Donita ovat filippiiniläisiä piikoja Singaporessa, joiden ainoa vapaapäivä on sunnuntai. Eri ikäisillä naisilla on erilaisia tavoitteita ja haaveita, mutta kellään ei ole liikaa aikaa tuhlattavaksi. Työnantajat keksivät koko ajan uusia keinoja nöyryyttää henkilökuntaansa, eikä kenenkään työsuhde vaikuta kovin vakaalta. Välillä kalliita hetkiä on varastettava näiltä superrikkailta, ja välillä viikon ainoa yksityinen tuokio järjestyy nuhjuisessa tuntihotellissa, joiden bisnesidea on harvinaisen tahditon.
Eräänä viikonloppuna naiset saavat kuulla Donitan naapurustossa tapahtuneesta murhasta, josta syytetään Floraa, heidän tuntemaansa taloudenhoitajaa. Rouva Caroline Hong on murhattu kotonaan, ja tapaukseen liittyy syytöksiä talon irtaimiston ryöstöstä. Naisten on vaikea uskoa, että kiltti Flora olisi kyennyt julmaan veritekoon. Samalla he kokevat omien työolojensa kiristyvän, ja muutenkin maassa jylläävät poliittiset levottomuudet.
Balli Kaur Jaswal on kirjailija, jonka löysin takavuosina sattumalta jo ennen kuin hänen tunnetuin teoksensa, Erotic Stories for Punjabi Widows, breikkasi kansainvälisesti (ja hänen kirjojaan on myös saatavilla suomeksi). Tämä on jo neljäs häneltä lukemani teos, ja kaikki ovat olleet valtavia elämyksiä. Britanniaan sijoittuvat, sikhiyhteisöistä kertovat teokset ovat olleet valloittavia, mutta jostain syystä pidän vielä enemmän näistä Singaporeen sijoittuvista kirjoista.
Singapore on yhteiskunta, jossa pyritään lainsäädännön tasolla säännöstelemään kotipalveluiden tuotantoa, mutta käytännössä valtio lähinnä tarkkailee siirtotyöläisten terveydentilaa. Naiset kokevat puolen vuoden välein tehtävät raskaustestit nöyryyttävinä. Erityisen paljon tämä virallinen monitorointi jurppii keski-ikäisiä sinkkunaisia, joilla on jo aikuisia lapsia, eikä mitään aikeita hommata iltatähtiä uudeksi riesakseen.
Teoksen kolme avainhenkilöä eivät ole automaattisia sielunkumppaneita keskenään, vaan he kohtaavat piikomisen yhteiskunnallisen tilanteen pakottamana. Corazon on piikomisen konkari, oikea taloudenhoidon veteraani, joka tuntee työnantajien kaikki metkut vuosikymmenien kokemuksen ryydittämänä. Angel on keski-ikäinen lesbonainen, jonka sydän on särkynyt oloissa, joissa seurustelu ylipäänsä on hankalaa. Hänen työnsuhteensa vammaisen vanhuksen avustajana saattaa päättyä siksi, että miehen omaiset ovat päättäneet päästä eroon hänestä. Nuori Donita taas haaveilee yhteisestä tulevaisuudesta intialaisen prinssinsä Sanjeevin kanssa, mutta prinssilläkään ei ole riittävästi massia romanttisiin treffeihin.
Tämä teos on hieno sekoitus dekkaria, yhteiskunnallista analyysia ja tavallisen arjen draamaa. Lukija pääsee hengailemaan erikoisissa paikoissa, kuten seurakuntasalien hyväntekeväisyyspiireissä, joissa rikkaat rouvat juoruilevat jälkikasvunsa naima-aikeista. Kirjassa valmistellaan myös erään työnantajan tyttären unelmahäitä, jonka kautta päästään hieman samantyylisiin tunnelmiin kuin Kevin Kwanin teoksissa Aasian superrikkaista.
Häiden valmisteluun liittyy paljon ruokamuistoja, ja muutenkin kiinnitin huomiota päähenkilöiden suhteesta ruokaan. Kirjan taloudenhoitajat eivät ole ehtoisia kotikokkeja, vaan enemmänkin nöyriä noutoruoan hakijoita. Filippiiniläinen ruoka on liian eksoottista paikallisille isännille. Kuitenkin heitä arvostetaan kiinalaisten superrikkaiden piireissä siksi, että heille sianlihan käsittely ei ole kiellettyä.
Itselleni eniten iloa tuottava episodi liittyi runouteen, eli tilaisuuksiin, joita siirtolaiset järjestivät yli kielirajojen. Tässä päästään tutustumaan kirjallisuuksiin varsinkin intialaisista kielialueilta. Bangladeshilaiset eivät ehkä ole parhaita taloudenhoitajia, mutta tuossa maassa jokainen lapsi on runoilija, koska Tagoren runot elävät siellä uutta elämäänsä.
Romaanin onnistuminen kristallisoituu siinä, että se tarjoaa monipuolisia samastumisen kohteita. Kaikki hahmot eivät ole paenneet äärimmäisen köyhyyden oloista, eivätkä kaikki työnantajatkaan ole stereotyyppisiä pahiksia. Filippiiniläisiä työntekijöillä on ansaittua ammattiylpeyttä, mutta samaan aikaan he ovat tietoisia siitä, että heidät voidaan käden käänteessä korvata halvemmalla myanmarilaisella työvoimalla. Myanmarilaisten kuukausipalkasta ei tunnetusti ole mitään tietoa.
Lukija pääsee vierailemaan myös Filippiineillä, jonne Corazon on jäänyt välillä jo melkein viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Ylirajaisten huoltosuhteiden arki kristallisoituu hänen tarinassaan erinomaisesti.
Tätä teosta oli erityisen hienoa kuunnella äänikirjana, koska siinä puhutaan englantia niin monella eri korostuksella. Luenta ei kuitenkaan ollut yliammuttua, vaan hienovaraisen vaihtelevaa. Olen kuunnellut enemmän amerikkalaisia äänikirjoja, joissa imitoidaan afrikkalaisia aksentteja, ja näiden kuuntelu on välillä ollut rasittavaa ylinäyttelyn vuoksi. Tässäkin lukija oli oletettavasti amerikkalainen, mutta hän kykeni varioimaan puhettaan ihailtavan moninaisesti.
Anun ihmeelliset matkat 