Teos: Salman Rushdie: Knife (Jonathan Cape, 2024)
Äänikirjan lukija: Salman Rushdie
Salman Rushdie on kuulunut elämäni kirjailijoihin vuodesta 1991 saakka, kun aloitin englannin opinnot ja yksi hänen kirjoistaan oli osana pakollista lukemistoa jo ensimmäisenä syksynä. Rushdien hahmo oli kiinnostanut minua jo teininä, eli seurasin reaaliajassa hänen vaikeaa tilannettaan Saatanallisten säkeiden julkaisun jälkeen.
Huomaan, että olen lukenut Rushdielta lähes koko tuotannon läpi. Osa kirjoista on jäänyt kesken, mutta olen omistanut vuosien varrella lähes kaikki hänen kirjansa. Kaikista olen joutunut luopumaan, ja pari vuotta sitten etsin vanhempia kirjoja äänikirjoina, kun halusin lukea niitä uudelleen. Mitään ei silloin löytynyt, mutta tällä välillä Keskiyön lapset ja Saatanalliset säkeet on tuotettu uudelleen äänikirjoina.
Veitsen kuuntelin nyt englanniksi maestron itsensä lukemana. Se oli hyvä valinta, sillä Salmania on aina ilo kuunnella, ja tästä henkilökohtaisesta kokemuksesta kuuleminen kirjailijan omalla äänellä lisäsi läheisyyttä ja intiimiyttä. Rushdien toipuminen vakavista vammoista on ollut raskas prosessi, ja aiheesta kirjoittaminen on ollut osa prosessia.
Juuri ennen puukotusta Rushdie oli mennyt viidettä kertaa naimisiin, ja oli ollut Italiassa juhlimassa 75-vuotissynttäreitään Eliza-vaimonsa kanssa. Rachel Eliza Griffiths on tunnettu afroamerikkalainen runoilija, eli kyseessä on kahden aktiivisesti kirjoittavan ihmisen liitto.
Viides avioliitto oli tuonut Rushdien elämään odottamatonta onnea, ja hän oli aikeissa julkaista uuden romaanin syksyllä 2022. Puukotuksen jälkeen kirjan julkaisu viivästyi, eikä Rushdie voinut osallistua sen markkinointiin vuonna 2023. Voiton kaupunki ilmestyy suomeksi ensi syksynä, mutta Veitsi on saatu suomennettua yllättävän nopeasti, sillä teos julkaistiin alkukielellä vasta huhtikuun lopussa.
Rushdie menetti puukotuksessa toisen silmänsä, ja hänen toinen käsivartensa on toimintakyvytön. Nämä menetykset ovat aiheuttaneet surua ja sopeutumisvaikeuksia. Ihmeen kaupalla veitsen iskut eivät osuneet aivoihin, joten vammat eivät muuttaneet radikaalisti Salmanin persoonallisuutta. Kun otetaan huomioon uhrin korkea ikä ja puukoniskujen määrä, on todellinen ihme, että Rushdie jäi henkiin ja toipui henkilöksi, jota voidaan edelleen pitää aikuisena.
Kirja on yksityiskohtainen dokumentti vaikeasta elämänkriisistä, mutta on se paljon muutakin ja hyvä niin. Salman Rushdie kertoo kokemastaan rakkaudesta kriisin aikana, johon liittyy jos ei uskonnollisia, niin henkisiä sävyjä. Piintyneeltä ateistilta tulee kiinnostavia havaintoja johdatuksesta. Muiden kirjailijoiden osoittama solidaarisuus Je suis Salman-sloganeineen oli odotettavaa, mutta kriisi on mahdollisesti tuonut Rushdielle myös uusia lukijoita.
Kirjassa törmäillään moniin Suomessakin tuttuihin kirjailijoihin, ja käydään läpi heidän vammojaan ja sairauksiaan. Paul Austerin syöpäuutinen oli kova pala Rushdielle, sillä heidän ystävyytensä on ollut tiivistä koko New Yorkissa asumisen aikana. Hanif Kureishin vammautuminen on vähemmän dramaattinen saaga kuin Rushdien, sillä siihen ei liity poliittista väkivaltaa, mutta miesten kirjailijapersoonissa on paljon yhteistä.
Juhannuksen aikana luin kirjoja, joita en olisi lukenut, ellen olisi ollut ilmaisten e-kirjastojen varassa. Knife oli ainoa teos, jota jonotin muutaman päivän ja johon asetin korkeita odotuksia. Odotukset palkittiin, ja sain kirjan kautta edes vähän säpinää muuten tapahtumaköyhään pyhäpäivään kaukiossa.
Anun ihmeelliset matkat 