Chicklitiä nörttitytöille

Teos: Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja (Into, 2023)

Suomennos: Tuulia Tipa

Äänikirjan lukija: Anniina Piiparinen

Jossain Oxfordin sydämessä on talo, jossa kerätään harvinaisia sanoja Scriptoriumiksi nimettyyn puutarhavajaan. Siellä asuu tohtori Murray perheineen, ja siellä käy töissä useita leksikografeja, jotka työstävät kokoon massiivista projektia, Oxfordin uutta sanakirjaa. Nuoren Esme Nichollin isä on yksi projektin jäsenistä, ja hän on yksinhuoltajana joutunut tuomaan tyttärensä työpaikalle liian usein. Esmen äiti on kuollut tämän synnytykseen, ja sanakirjaprojektista on tullut isän ja tyttären yhteinen harrastus ja keino tehdä surutyötä.

Sunnyside on tyypillinen kaupunkitalo, jota hoitaa taloudenhoitaja Lizzie. Lizzien kautta Esme saa uusia ideoita sanakirjaa varten, koska nainen on kielellisesti lahjakas. Esmeä alkaa kiinnostaa tavallisten naisten tarinat, ja sanat, jotka jäävät paitsioon. Hän on alkanut huomata, että sanakirjoihin pääsee enemmän sanoja rikkaiden miesten maailmasta kuin köyhien naisten.

Teos sijoittuu 1900-luvun alkuun, jolloin Britanniassa taistellaan kiihkeästi naisten äänioikeuden puolesta. Yksi Esmen ystävistä on näyttelijätär Tilda, joka joutuu vankilaan aktivisminsa vuoksi. Esme seuraa suffragettien vaiheita suurella mielenkiinnolla, mutta hänen omassa maailmassaan suuria edistyksen askelia ovat jo housujen käyttö ja polkupyörällä ajamisen opettelu.

Gareth on Esmen pitkäaikainen ihastus, jota hän käy tervehtimässä tämän työpaikalla yliopiston kirjapainossa. Vuodet vierivät, Esmen isäkin ehtii jo kuolla, ja hän on jo kypsässä vanhanpiian iässä, kun hän vihdoin pääsee miehen kanssa lounastreffeille. Olisiko naisen elämässä vihdoin tilaa muullekin kuin maailman parantamiselle sanojen kautta?

Vaikka teos on fiktiivinen, sen taustalla on tosi tarina. Tohtori Murray oli reaalimaailman filologi, joka johti sanakirjaprojektia ja hän oli saanut kirjeitä naisilta sanakirjan puuttuvista sanoista. Kun australialainen Pip Williams kuuli puuttuvasta sanasta ”bondmaid”, hän löysi romaaninsa idean tästä kirjeenvaihdosta.

Tämä on sen tyyppinen kirja, johon olisin ihastunut päätäpahkaa parikymppisenä englannin opiskelijana, mutta juuri nyt teos tuntui hieman paperinmakuiselta. Esme kyllä pääsee usein ulos työhuoneeltaan, jopa suffragettien mielenosoituksiin, mutta siitä huolimatta teoksen maailma tuntui himpun verran liian sisäsiistiltä.

Innostuin kirjasta enemmän sen toisen puoliskon aikana googlattuani sen taustoja. Luulen, että itselleni paras versio tästä teoksesta olisi ollut englanniksi ja painotuotteena. Suomenkielisessä äänikirjassa oli liikaa kahden kielen välistä koodinvaihtoa, joten kuunneltuna lukija luultavasti menettää jonkun verran tärkeitä nyansseja.

PS: Pip Williamsin uudempi teos, The Bookbinder of Jericho, on jo markkinoilla ainakin Australiassa. Tämä kiinnostaa minua enemmän kuin esikoinen, joten pitänee laittaa kirjailija seurantaan.

Jätä kommentti