Teos: Fiona Valpy: Mehiläishoitajan salaisuus (Otava, 2023)
Äänikirjan lukija: Johanna Kokko
Vuodenvaihteen Kalle Päätalo-lukuprojektini oli yllättävän raskas henkisesti, joten tähän väliin on hyvä vaihtaa kokonaan maisemaa. Fiona Valpy on minulle uusi kirjailija, ja valitsin häneltä tämän teoksen pelkän kansikuvan vuoksi. Kyseessä on miljoonia kirjoja myynyt bestseller-kirjailija, joka ei pahemmin huutele itsestään. Tiedän hänestä lähinnä sen, että hän on pitänyt Ranskassa viinitilaa seitsemän vuotta, ja asuu nykyään Skotlannissa.
Romaani sijoittuu Etelä-Ranskaan, ja kertoo brittiläisestä Abi Howesista, joka haluaa aloittaa elämäänsä alusta uudessa maassa. Hän on saanut töitä vanhasta linnasta, jossa pidetään joogaretriittejä. Chateau Bellevue on juureva keskus, jolla on kiehtova historia. Joskus siellä on pidetty mehiläisiä, ja myllyrakennuksen seinillä on lukuisia tarinoita kerrottavanaan.
Brittiläinen Sarah pitää retriittiä ranskalaisen miehensä Thomasin kanssa. Linnassa pidetään myös paljon häitä ja muita juhlia. Sarah kehuu mielellään paikan hyviä energioita, jotka juontavat juurensa Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin historiaan.
Vuonna 1938 tiluksilla asuu Martinin perhe. Työnantaja on vanha kreivi, jonka sukutila linna on. Eliane on tilan mehiläistenhoitaja, joka viihtyy hyvin kotikonnuillaan. Mireille on hänen siskonsa, joka on muuttanut Pariisiin ompelijattareksi. Yves on perheen kuopus, joka on myös töissä tilalla ja kerää kylän tyttöjen huomion myllärinä.
Eliane heilastelee Mathieun kanssa, joka on kesätöissä kartanossa. Kaikki ovat huolissaan natsien toimista naapurimaassa. Kylään on tullut pakolaisia Puolasta, ja hallitus suunnittelee rajojen sulkemista kansainvaelluksen tyrehdyttämiseksi.
Abilla on takanaan monenmoista raskasta kotimaassa. Hänen äitinsä on alkoholisti, eikä hän tiedä mitään isästään. Hän on ollut naimisissa rikkaan ja väkivaltaisen itseään vanhemman miehen kanssa. Traumoja on myös parin vuoden takaisesta onnettomuudesta, jonka arvet eivät ole vielä kunnolla parantuneet. Hän kärsii paniikkikohtauksista, ja pelkää tämän vaikuttavan työnsä laatuun. Työnantajat ovat kuitenkin ymmärtäväisiä, ja uskovat nuoren naisen kykyihin.
Vuonna 1940 kaikki kynnellekykenevät pyrkivät pois Pariisista. Mireille on saanut hoitaakseen juutalaisen pakolaisnaisen vauvan. Natsit valloittavat myös kotikylän, ja majoittuvat linnaan. Kreivin on ruokittava vihollista, mutta samaan aikaan linnan henkilökunta alkaa suunnitella natsien radioaseman vakoiluoperaatiota.
Hunajasta tulee tärkeä vaihdon väline kylän torilla sodan edetessä. Martinin perhettä tosin epäillään vehkeilystä saksalaisten kanssa, koska he ovat viimeisiä sissejä kuihtuvalla markkinapaikalla.
Kirja ei ole huono, vaan pitää sisällään suorastaan hykerryttävän aistillista tykitystä. Sotajuoni tuntui alussa kulahtaneelta, mutta loppua kohti jännitys tiivistyy ja yllätyksiäkin tulee eteen. Romantiikka kirjassa on vanhanaikaisen viatonta, jos Abin mennyttä avioliittoa ei oteta lukuun.
Sain käsityksen, että yksi Valpyn lempiteemoista on vahvat naiset toisessa maailmansodassa. Tämäkin on ihan jees, mutta kovin montaa tämäntyyppistä teosta en lukisi putkeen. Näyttää kuitenkin, että kaikki hänen kirjansa eivät sijoitu Ranskaan, joten niissä on tervetullutta variaatiota.
HELMET-haasteessa sijoitan teoksen kohtaan 5: Kirjailijan nimikirjaimia ei esiinny omassa nimessäsi.
Anun ihmeelliset matkat 