Historiaa ääniefekteillä

Teos: Esa Salminen: Rakkaudella Ester (Storytel Original, 2022)

Äänikirjan lukijat: Usva Kärnä ja Tommi Eronen

Tämä kesä kulunee Storytelin äänikirjojen parissa, sillä voitin kilpailussa 3 kk jakson tätä palvelua. Kovin suuresti tämä ei eroa BookBeatista, mutta vaikuttaa siltä, että englanniksi olisi tarjolla kiinnostavampia teoksia. Storytelillä on myös omat julkaisunsa (Storytel Originals) , ja korkkasin nyt ensimmäisen sellaisen, joka tuli eteeni mainoksen muodossa.

Esa Salminen kertoo teoksessa Rakkaudella Ester hänen esiäitinsä Ester Wecksellin tarinan. Romaani sijoittuu 1890-luvulle, ja kertoo vihtiläisen papin perheestä, ja sen tyttärestä, joka muuttaa avioliiton kautta Utajärvelle, pohjalaiseen lestadiolaisen mielenmaisemaan. Esterin perheessä on alettu puhua suomea, joka ei ole ollut vanhempien äidinkieli.

20-vuotiaana Ester kokee jo lähestyvänsä vanhanpiian ikää, ja hänellä on pienten lasten opettajan pätevyys naisten jatko-opistosta Helsingistä. Rakkauden kaipuu on hänellä niin suuri, että hän alkaa suhteeseen Hannes-nimisen papin kanssa, joka on kosinut tätä hetken mielijohteesta kadulla. Hanneksella on kova kiire löytää emäntä pappilaan Utajärvelle, ja miehen käytös on töksähtelevää ja kiihkomielistä. Vaikka pariskunnan kirjeenvaihtoon ennen häitä mahtuu myös romantiikkaa, ei Esterin elämä papin vaimona tuo täyttymystä. Avio-onnea hän saa kokea vain reilun vuoden, sillä hän menehtyy synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin 22-vuotiaana. Tämä tuskin on paha juonispoileri, sillä kuolemasta kerrotaan jo varsin varhaisessa vaiheessa.

Naisten keskinäisellä ystävyydellä on tarinassa suuri rooli, eli Ester pitää yhteyttä ”Puolueen”, eli Helsingin opiskelutovereidensa kanssa. Naimisiin mentyään kirjoittaminen vaikeutuu, sillä Ester ei haluaisi rikkoa naimattomien ystäviensä haaveita avio-onnesta.

Esterin tarina on melko arkinen, mutta kieli siinä on vivahteikasta. Perhepiirissä ja Esterin ystäväpiirissä pyörii tulevia merkkihenkilöitä, kuten Aino Ackte ja Aino Kallas. Sukutarinassa oli joitain samoja vivahteita kuin Anni Swanin suuren sisarusparven saagassa, josta olen lukenut useamman kirjeenvaihtoteoksen. Tässä teoksessa kirjeet ovat osana tarinaa, mutta Salminen myös ottaa fiktiivisiä vapauksia kertojana.

Kirjassa minua kiinnosti enemmän Utajärven todellisuus kuin Vihdin pappilan suurperheen meininki, ja lestadiolaisten suhtautuminen ”vääräuskoiseen” pappiin. Mikään pidetty hengenmies Hannes Johansson ei ollut, vaan joutui luterilaisessa kirkossa kiertopalkinnon rooliin. Mies kuitenkin ehti toteuttaa unelmansa Amerikan-siirtolaisuudesta Esterin kuoleman jälkeen, eli hän toimi pari vuotta merimiespappina Brooklynissa.

Toinen kiinnostava ulottuvuus liittyi seksuaalisuuteen, ja nuorten tietoisuuteen aistillisista iloista. Hannes kuuluu siihen luokkaan, joka voi hankkia itselleen häveliään opaskirjan miehen ”siitinelosta”. Naisille vastaavia oppaita on tuskin saatavilla. Pariskunta kuitenkin ilmaisee kiintymystään julkisin suudelmin jo ennen häitä, mutta Pohjanmaalle muuton jälkeen se ei enää ole soveliasta.

Tämä oli ensimmäinen kuuntelemani äänikirja, jossa oli reippaasti ääniefektejä, luonnon ääniä ja musiikkia. Joissain amerikkalaisissa äänikirjoissa olen törmännyt myös ilmiöön, mutta pienemmässä määrin. Suhtaudun tähän kaksijakoisen skeptisesti, mutta kyseessä on varmasti tottumiskysymys. Valitsisin mieluummin taustamuzakkini itse, ja efektien läsnäolo tuntuu liian loppuun asti purrulta. En jättäisi kiinnostavaa kirjaa kuuntelematta efektien takia, mutta mikään vetovoimatekijä tuo ei ainakaan ole.

Kirja sinänsä oli positiivinen yllätys, ja sopii hyvin kesälaitumelle mukaan otettavaksi. Miehen metsästyksen lisäksi siinä harrastetaan antaumuksella muun muassa puutarhanhoitoa, jonka taso on aina ollut kotimaisissa pappiloissa korkealaatuista.

Jätä kommentti